Palkka ja tietoa ammatista Tulkki

Tulkkaus on viestintää, jossa tulkki välittää viestin kieleltä toiselle. Tulkit voivat toimia puhuttujen kielten tulkkauksessa tai tulkkauksessa aistivammaisille. Työn tavoitteena on mahdollistaa eri kieliä ymmärtävien henkilöiden välinen viestintä monenlaisissa tilanteissa, joita ovat esimerkiksi kokoukset, seminaarit, konferenssit, neuvottelut, oikeusistunnot, viranomaisasioinnit ja eri kieltä puhuvien ihmisten väliset vuorovaikutustilanteet.

Puhuttujen kielten tulkkauksessa tulkki välittää puhutun viestin kielestä toiseen, esimerkiksi saksasta suomeksi. Tuottaessaan puhetta kuulijan kielellä tulkin pyrkimyksenä on säilyttää sanotun tarkoitus ja sisältö samoina kuin mitä puhuja sanoi. Käytännössä tulkkaus kohdistuu siten enemmän puheen sisältämiin ajatuksiin kuin sanoihin.

Tulkit ovat usein erikoistuneet konferenssitulkkaukseen tai asioimistulkkaukseen. Tilanteesta riippuen sekä konferenssi- että asioimistulkit toimivat myös oikeustulkkeina. Jotkut tulkit toimivat kaikilla näillä erikoisaloilla.

Konferenssitulkkausta tarvitaan, koska kansainvälisiin kokouksiin osallistuu ihmisiä, jotka tulevat eri kulttuureista ja puhuvat eri kieliä. Asioimistulkkia tarvitsevat arkielämässä maahanmuuttajat sekä pysyvien vähemmistöjen edustajat, jotka eivät hallitse riittävän hyvin viranomaisen käyttämää kieltä. Kyseeseen voivat tulla myös esimerkiksi lääkärikäynnit. Oikeustulkit tulkkaavat oikeusistuimessa ja poliisilla oikeusturvaan liittyvissä asioissa.

Tulkkausmenetelminä käytetään tilanteesta riippuen simultaanitulkkausta eli samanaikaistulkkausta, konsekutiivitulkkausta eli peräkkäistulkkausta tai kuiskaustulkkausta.

Konferensseissa käytetään yleensä simultaanitulkkausta. Tällöin tulkki työskentelee äänieristetyssä tulkkikopissa, jossa hän kuuntelee kuulokkeistaan kokoussalissa mikrofoniin puhuvan henkilön puheen ja tulkkaa viestin lähes samanaikaisesti kokousyleisölle oman mikrofoninsa välityksellä. Tulkkeja on eri kielille useita, ja yleisö voi valita minkä kielistä tulkkausta he kuulokkeistaan kuuntelevat.

Kuiskaustulkkaus on kuiskaten tai hiljaisella äänellä tehtävää samanaikaistulkkausta. Kuiskaustulkkausta käytetään yleensä silloin, kun tulkataan enintään kahdelle vieraskieliselle osallistujalle se, mitä muuten yksikielisessä kokouksessa tai neuvottelussa tapahtuu.

Konsekutiivitulkkauksessa tulkki tekee tarvittaessa muistiinpanoja tulkattavan puheesta ja toistaa alkuperäisen viestin kohdekielellä puhejakson päätyttyä. Konsekutiivitulkkausta käytetään paljon esimerkiksi hyvin teknisissä kokouksissa, liikelounailla, pienryhmäkokouksissa ja tutustumiskäynneillä. Oikeustulkkausta tehdään sekä simultaanisti että konsekutiivisesti.

Tulkkaus aistivammaisille käsittää mm. viittomakielen tulkkauksen, kirjoitustulkkauksen, puhevammaisten tulkkauksen ja kuvailutulkkauksen. Asiakkailla voi olla esimerkiksi kuulovamma, kuulonäkövamma tai puhevamma. Kommunikointimenetelminä käytetään esimerkiksi viittomakieltä, viitottua puhetta, puhetulkkausta tai kirjoitustulkkausta.

Viittomakielen tulkkien tehtävänä on tulkata viitotulta kieleltä puhutulle kielelle ja päinvastoin. Viittomakieliset henkilöt ovat kuuroja tai huonokuuloisia. Tulkkaus tapahtuu pääasiassa samanaikaisesti kun tulkattava puhuu tai viittoo, mutta viittomakielen tulkkausta tehdään myös konsekutiivitulkkauksena. (Ks. Ammattinetistä viittomakielen tulkki.)

Kirjoitustulkkauksessa tulkki välittää puhujan suullisen viestin kirjoitettuun muotoon käyttäen tietokonetta tai kirjoittaen käsin. Tulkki muokkaa kuulemaansa luettavassa muodossa helpommin ymmärrettäväksi puuttumatta sisältöön tai sävyyn. Kirjoitustulkit työskentelevät huonokuuloisten ja kuuroutuneiden sekä viittomakielisten kuurojen ja kuurosokeiden henkilöiden kanssa. Kirjoitustulkkaus on simultaanitulkkausta, jolloin tulkki kirjoittaa kuulemansa yhtä aikaa puhujan puhuessa.

Puhevammaisten tulkit toimivat puhevammaisten asiakkaiden tulkkeina tilanteissa, joissa ihmiset kohtaavat ilman yhteistä kommunikointikeinoa. Puhevammaisten tulkin työtä ovat esimerkiksi puheen selventäminen, bliss-kielen tulkkaaminen (puhetta tukeva ja korvaava kommunikointikeino, jossa sanat korvataan piirrossymboleilla), kirjoitetun viestin tulkkaaminen, asiakkaan aakkostaululla tuottaman viestin tai sana- ja lauselistoilla tuotetun viestin tulkkaaminen, kuva- ja symboliviestien tulkkaaminen sekä tukiviittomien tulkkaaminen.

Tulkkaustilanteiden onnistumiseksi tulkki valmistautuu tulkkaukseen perehtymällä aihepiiriin ja tarvittavaan sanastoon. Tulkki saa yleensä toimeksiantajalta tarvitsemansa tausta-aineiston hyvissä ajoin. Työvälineinä käytetään eri kielten yleissanakirjoja ja erikoisalojen sanakirjoja sekä tiedonhakuun ja yhteydenpitoon internetiä ja puhelinta. Tulkki joutuu tarvittaessa hankkimaan myös tilaisuuteen soveltuvan asun.

Työympäristö vaihtelee toimeksiantojen mukaan arkiasioinneista juhlatilaisuuksiin. Tulkkaustilanteessa on tulkin lisäksi läsnä aina vähintään yksi tulkattava puhuja ja yksi kuulija, mutta henkilöitä voi olla paikalla tilanteesta riippuen jopa satoja. Tulkkaustilanteissa käytetään tarvittaessa mikrofoneja ja kuulokkeita.

Tulkin työajat vaihtelevat toimeksiantojen mukaan, ja tarvittaessa työtä tehdään kaikkina vuorokaudenaikoina. Työn vuoksi on oltava valmis matkustamaan paikasta toiseen. Joskus tulkit matkustavat myös tulkattavan kanssa. Läsnäolotulkkausten lisäksi voidaan käyttää puhelin- ja videotulkkausta.

Ammatinharjoittajina. Yrittäjinä. Freelancereina. Tulkkauspalvelut. Käännös- ja tulkkauspalvelut. Käännöstoimistot. Eri toimialojen yritykset. Valtio. Kunnat. Kansainväliset järjestöt.

Yliopistoissa voi opiskella käännöstiedettä ja vieraita kieliä. Ylempi korkeakoulututkinto on filosofian maisteri.

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella puhuttujen kielten tulkkausta ja suorittaa humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinnon. Koulutusta järjestetään Diakonia-ammattikorkeakoulussa. Koulutusta annetaan ns. maahanmuuttajakielissä.

Näyttötutkintona voidaan suorittaa asioimistulkin ammattitutkinto.

Tulkeille järjestetään myös erikoistumis- ja täydennyskoulutusta eri tahoilla.

Viittomakielen tulkiksi voi kouluttautua ammattikorkeakouluissa (Humanistinen ammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulu), joissa voi suorittaa humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinnon viittomakielentulkki (AMK).

Kirjoitustulkkauksen erikoistumisopintoja järjestetään Humanistisessa ammattikorkeakoulussa.

Puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinnon voi suorittaa näyttötutkintona.