Taide on elämän sivutuote

Esittelyssä Vapaan Taidekoulun opettajat – Jukka Korkeila: “Maailma ilman värejä olisi maailma ilman valoa”

Kuvataiteilija Jukka Korkeilan mukaan piirtämisestä löytyy nykytaiteen ydin. Hän haluaa korostaa piirtämisen merkitystä myös oppilailleen.

Mikä on tärkein asia, jonka haluat oppilaillesi opettaa?

Haluan korostaa piirtämisen tärkeyttä nykytaiteen ydinalueena. Piirtämisen tulisi olla myös maalaamisen ydinaluetta. Monien nykytaiteilijoiden praksiksen ytimessä ja taustalla on piirtäminen. Esimerkiksi Bruce Naumanin performatiivisen videotaiteen taustalla on piirtäminen: hän suunnittelee videoitansa piirtämällä, mutta näitä piirroksia pääsee näkemään harvoin. Olen nähnyt vain yhden kerran Bruce Naumanin piirroksen näyttelyssä ja päässyt näin todentamaan hänen piirroksellisen, taiteellisen ytimensä.

Jopa ne taiteilijat, jotka syystä tai toisesta ovat luopuneet maalaamisesta, pitäytyvät kuitenkin piirtämisen alueella ja jatkavat sitä. Piirtämisestä löytyy nykytaiteen ydin: nykytaiteen kieli syntyy siitä ja sen kautta. Tästä ytimestä, piirtämisestä, nykytaide purkautuu erilaisina muotoina eri suuntiin.

Miksi sinä maalaat?

Millainen olisi maailma ilman värejä? Se olisi maailma ilman valoa. Ihmisten luomat mustavalkoiset maailmat ovat älyllisiä illuusioita, sillä kaikkialla, missä valoa on, on myös värejä.

En voisi itse elää ilman värejä. Vaikka ne välillä voivatkin kadota pois työstäni, niin ne aina kuitenkin palaavat sinne takaisin, uudistuneina ja uudelleenmääritettyinä poissaolonsa jälkeen. Maalaaminen on myös leiviskäni maalaamista, jolloin maalaan paikkaani ja oikeutustani olla tässä maailmassa ja hyödyksi muille.

Maalaamiseen minua yhdistää tekemisen napanuora, joka ei katkea, mutta se voi venyä ja paukkua. En voi myöskään lopettaa maalaamista, vaan palaan aina takaisin sen äärelle kriisienkin jälkeen. Voisin tehdä jotain muutakin, vaikka valokuvata, mutta maalaus on se väline, joka tarjoaa minulle pysyvän haasteen, jonka joudun kohtaamaan päivittäin työssäni. Maalaus on minulle elämää elämän sisällä; taide on elämän sivutuote.

Miten itse päädyit opiskelemaan maalaustaidetta?

Opiskelin ensin arkkitehtuuria Teknillisessä korkeakoulussa (nykyinen Aalto-yliopisto), Otaniemessä, Espoossa vuosina 1988–90. Maalasin siellä ensimmäisen kerran akryyliväreillä elävän mallin kurssilla keväällä 1989. Silloin jokin loksahti kohdallensa ja tajusin, että maalaaminen kiinnostaa. Tätä seurasivat huonekalu- ja sisustussuunnittelun opinnot Taideteollisessa korkeakoulussa (nykyinen Aalto-yliopisto), Helsingissä. Varsinaisten opintojeni ohella jatkoin maalaamista ja piirtämistä yleisen opetuksen kursseilla.

Hain Kuvataideakatemiaan, mutta vasta kolmannella kerralla pääsin sinne sisään, koska vasta silloin olin kypsä taideopintoihin. Tästä alkoivat varsinaiset taideopintoni maalaustaiteen osastolla, jossa kuluivat vuodet 1992–97. Lopulta lähdin vielä ERASMUS-opiskelijavaihtoon Hochschule der Künsteen (nykyinen Universität der Künste Berlin) Bernd Koberlingin luokalle, Berliiniin vuosina 1997–98 ja tavallaan sillä tiellä vieläkin olen Saksassa.

Jukka Korkeila

• Kuvataiteilija

• Syntynyt vuonna 1968

• Työskentelee Helsingissä sekä Saksassa Berliinissä ja Glauburg-Stockheimissa, Oberhessenissä.

• Vapaan Taidekoulun kolmannen vuosikurssin vastuuopettaja, opettaa maalausta, piirtämistä ja kuvataidetta yleisesti.