Palkka ja tietoa ammatista Kaivostyöntekijä

Kaivostyöntekijät louhivat maanalaisista kaivoksista ja avolouhoksista metallimalmeja ja teollisuusmineraaleja eri teollisuudenalojen raaka-aineiksi. Näiden luonnonvarojen lisäksi maankamarasta saadaan luonnonkiviä rakennusteollisuudelle ja korujen valmistamiseen sekä kiviaineksia rakentamisen tarpeisiin.

Kaivostyöntekijät toimivat monenlaisissa tehtävissä. He voivat olla erikoistuneita johonkin tehtäväalueeseen, mutta nykyään ollaan yhä useammin monitaitoisia. Kaivoksilla käytetään myös työnkiertoa.

Poraustöitä tehdään sekä kaivoksen toimintaan valmistamisessa että tuotantolouhinnassa. Poraus tapahtuu koneellisesti, jolloin poraaja istuu työkoneen hytissä porausta ohjaten. Erilaisia poraustöitä ovat mm. rikotus-, perä-, viuhka- ja pultitusporaus sekä tuotanto- ja nousuporaus. Poraustyöt tehdään louhinta- tai poraussuunnitelman mukaan.

Panostustöissä porattuihin reikiin asetetaan tarvittava määrä räjähdysainetta käyttäen esimerkiksi paineilmatoimista latauslaitetta. Räjähteisiin asetetaan nallit ja tulilangat ja tarvittaessa panos peitetään, jotta räjähdys ei sinkoisi kiviainesta ympäristöön. Räjäytykset ajoitetaan sytyttimillä tapahtumaan juuri oikeassa järjestyksessä. Panostustöitä ovat esimerkiksi perä-, viuhka- ja rikotuspanostus.

Kalliosta irrotetun louheen käsittelyyn kuuluu malmin ja sivukiven lastausta ja kuljetusta. Työssä käytetään apuna mm. kauhakuormaajia ja maansiirtokuormureita sekä joissakin kaivoksissa kauko-ohjattavia kuljettimia.

Murskaustyössä malmikivi rikotaan pienemmiksi osasiksi. Suurissa kaivoksissa voi olla omat murskaamot tai sitten murskaus tehdään erillisellä murskausasemalla. Nostotyössä malmikivi, sivukivi tai murske nostetaan kaivoksesta maanpinnalle kuilun, rampin tai hihnan avulla edelleen rikastamoon kuljetettavaksi.

Lujitustyöt ovat tärkeä tehtäväalue, koska niiden ansiosta työympäristö pysyy turvallisena. Kalliota lujitetaan ruiskubetonoimalla, verkottamalla käsin tai koneellisesti ja erilaisin pultitusmenetelmin. Rakennusteknisiin töihin kuuluu puu-, teräs- ja betonirakenteiden valmistus paikan päällä sekä mm. ilmanvaihtoon ja sähkönjakeluun liittyvät työt.

Liikkuvan ja kiinteän kaluston kunnossapito- ja huoltotehtävät ovat tärkeä osa kaivostyötä. Kaivostyöntekijä voi olla erikoistunut huoltotöihin.

Ennen kaivostoiminnan aloittamista löydettyjä esiintymiä tutkitaan mineraalien selvittämiseksi kaivosgeologin tekemän suunnitelman mukaisesti. Kaivosmiehet tekevät myös louhostäyttöä toiminnan päätyttyä.

Maanalaisen louhinnan aloittaminen vaatii paljon ennakkovalmisteluja. Kaivokseen joudutaan rakentamaan työskentelyä varten runsaasti tunneleita, sähköverkosto, tuuletuskanavat, vesijohdot jne. Tunnelit joudutaan yleensä myös tukemaan eri menetelmin.

Kaivoksilla työskentelee jo työturvallisuussyistä samassa vuorossa useita kaivostyöntekijöitä. Silti osa töistä tehdään yksin, eikä työntekijä välttämättä juurikaan tapaa vuoronsa aikana muita.

Maanalaisessa kaivoksessa malmia louhitaan tunneleissa, avolouhoksilla maan pinnalla. Yhteisenä piirteenä on karu, kivinen ympäristö. Louhintatyöstä aiheutuu aina pölyä ja melua. Maan alla tunneleissa on lisäksi kosteaa ja pimeää ja lämpötilat vaihtelevat. Vedenalainen louhintatyö on oma erikoisalueensa.

Kaivostyö on pitkälle koneellistettua ja automatisoitua, ja työ on yhä enemmän koneessa istumista ja valvomista. Työkoneissa on usein ilmastoitu, äänieristetty ja lämmitetty hytti, joka suojaa työntekijää pölyltä, savulta, melulta ja vammoilta. Suojaimia ovat työstä riippuen mm. kypärä, kuulosuojaimet, hengityssuojaimet ja suojavaatetus. Työvälineinä käytetään mm. porauskoneita, latauslaitteita sekä lastaus- ja kuljetusajoneuvoja.

Kaivostyö on useimmiten kaksivuorotyötä. Joissakin kaivoksissa tehdään myös kolmivuorotyötä. Malmien kysyntä määrää pitkälti työn tarpeen.

Kaivosyhtiöt.