Kehitysvammaistenhoitaja työskentelee vammaisten ihmisten kanssa kotona, avohuollossa, laitoksissa ja vammaisjärjestöissä. Tehtäviin kuuluu tukea ja ohjata vammaisia päivittäisissä toiminnoissa ja kodinhoidossa. Haasteellinen työ vammaisten kanssa vaatii vuorovaikutustaitoja sekä kykyä kohdata vammaisuutta ja erilaisuutta.
Vammaistyöhön suuntautunut lähihoitaja, kehitysvammaistenhoitaja, auttaa kehitysvammaista henkilöä kaikissa niissä arjen toimissa, joista vammainen ei itse suoriudu. Työn sisältö painottuu eri laitos- ja työyksiköissä.
Työhön kuuluu omatoimisuuden opettamista, lääkehoitoa, kuntoutusta ja viriketoiminnan järjestämistä. Hoitaja opettaa ja harjaannuttaa vammaista omatoimisuuteen ottaen huomioon vammaisuuden, kehitystason, iän ja toimintaedellytykset.
Kehitysvammaistenhoitaja ohjaa vammaista ruokailutottumuksissa ja valmistaa ruokaa yhdessä vammaisen henkilön kanssa. Tarvittaessa hän hoitaa myös ravitsemuksen erityistilanteita, joita ovat esimerkiksi letkuruokinta ja laskimonsisäinen nestehoito.
Vammaista henkilöä ohjataan apuvälineiden käytössä. Häntä neuvotaan ja autetaan myös vammaisille tarkoitettujen palvelujen, tukitoimien ja etuuksien hakemisessa. Vammaisten lasten kanssa työskenneltäessä hoito, kasvatus ja hoiva ovat olennaisia tehtäviä.
Mielekkään toiminnan järjestämisessä käytetään kuvallisen ja muun luovan ilmaisun menetelmiä. Työ vaatii tuntemusta erilaisista terapioista sekä erilaisista korvaavista kommunikaatiomenetelmistä.
Kehitysvammaistenhoitaja voi työskennellä myös vammaisen henkilökohtaisena avustajana päiväkodissa, koulussa tai ammatillisessa koulutuksessa.
Vaikeimmin kehitysvammaiset hoidetaan laitoksissa, joissa työ voi olla raskasta ja työtahti kiireinen ja aikaa opetus- ja kasvatustyöhön vähän. Hoitaja voi työskennellä myös itsenäisenä perhehoitajana.
Kehitysvammaistenhoitaja työskentelee tiiviissä yhteistyössä osana moniammatillista työryhmää, johon voi kuulua mm. lääkäri, sairaanhoitaja, terveydenhoitaja sekä sosiaalityöntekijä ja kodinhoitaja. Yhteistyötä tehdään vammaisten, omaisten ja muiden yhteistyökumppanien kanssa.
Laitoksissa työ on tyypillisesti kaksi- tai kolmivuorotyötä, avohuollossa ja järjestöissä työ on pääsääntöisesti päivätyötä.
Kuntien, kuntayhtymien tai yksityisten palvelujen tuottajien tai järjestöjen toimintayksiköt, joita ovat esimerkiksi laitokset, perhekodit sekä työ- ja toimintakeskukset. Hoitaja voi toimia myös itsenäisenä perhehoitajana tai koulunkäyntiavustajana.
Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon lähihoitaja. Opinnoissa voi suuntautua vammaistyöhön.
Perustutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuksella ja näyttötutkintona.
Näyttötutkintoina voidaan suorittaa myös kehitysvamma-alan ammattitutkinnon ja kehitysvamma-alan erikoisammattitutkinnon.