Sivuston käyttötapa: Mobiili

Psykologian valintakoeuudistus tuo hakijat samalle viivalle – mitä sanovat alan opiskelijat?

Psykologian valintakokeeseen on luvassa muutoksia keväällä 2019. Psykologian valintakoeyhteistyössä ovat vuonna 2019 mukana Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Tampereen ja Turun yliopistot. Tänä vuonna kaikkiin mainittuihin yliopistoihin on sama valintakoe, jonka valintamateriaali julkaistaan noin kuukautta ennen koetilaisuutta. Kysyimme psykologian opiskelijoilta, mitä mieltä he ovat tämän kevään muutoksista.

Tilastollisten menetelmien perusteet ja Tilastotieteen perusteet ovat varmasti tuttuja opuksia niille, jotka ovat osallistuneet aiemmin psykologian pääsykokeisiin. Tänä vuonna näille tilastokirjoille voi heittää hyvästit. Kokeessa ja opinnoissa tilasto-osaamista todennäköisesti tarvitaan edelleen, mutta aiempien valintakoekirjojen osaamista ei kokeessa enää edellytetä.

Aiemmin psykologian valintakoekirjoja on voinut tankata kuukausia etukäteen. Nyt ennakkomateriaali koetta varten julkaistiin 9. huhtikuuta, ja pääsykoe pidetään 7. toukokuuta. Aikaa valmistautumiselle jää siis vain noin kuukausi. Muutos tuo abit samalle viivalle muiden hakijoiden kanssa – kaikilla hakijoilla on nyt yhtäläisesti aikaa tutustua ennakkomateriaaliin.

Muutoksen myötä Turun ja Jyväskylän yliopistoissa aiemmin käytössä olleet soveltuvuuskokeet poistuvat sellaisenaan käytöstä. Jyväskylän ja Joensuun kokeet ovat muutamana aiempana vuotena sisältäneet pelkkiä monivalintakysymyksiä, mutta nyt tähän tulee muutos. Yhteiseen valintakokeeseen tulee uutena soveltava osio, joka tehdään kokeen aikana saatavan materiaalin pohjalta.

Åbo Akademi ei ole mukana valintakoeyhteistyössä, ja sinne on omat valinta- ja soveltuvuuskokeensa.

Teimme maaliskuussa kohdistetun kyselyn joukolle joensuulaisia psykologian opiskelijoita. Kyselyssä oli mukana 14 vastaajaa. Kyselyyn osallistuneet ovat itse ottaneet osaa psykologian pääsykokeisiin vuosien 2012 ja 2018 välillä, osa yhden ja osa useamman kerran.

Yhteinen valintakoe tuo tasapuolisuutta

Kysyimme opiskelijoilta, onko valintakoemuutos heidän mielestään hyvä asia. Vastaukset jakautuivat melko tasaisesti – puolet oli sitä mieltä, että muutos on hyvä asia.

Onko valintakoemuutos hyvä asia?

Valintakokeen hyvistä puolista kysyttäessä yksi nousee opiskelijoiden vastauksissa ylitse muiden. Valtaosa mainitsee, että yhteinen valintakoe tasapuolistaa hakua ja yhtenäistää hakuprosessia.

– Uusi valintakoe on tasapuolinen abeille, sillä aikaisempina vuosina monet hakijat aloittivat tilastokirjan lukemisen jo aikaisin lokakuussa, jolloin lukiossa olevien abien asema oli kokeeseen valmistautumisen suhteen heikompi, sanoo yksi vastaajista.

– Hakijoiden ei tarvitse taktikoida, hakeeko Joensuuhun, Jyväskylään vai yhteisvalinnan yliopistoihin. Nyt kaikki voivat hakea kaikkialle yhdellä kokeella, toinen toteaa.

– Yliopistojen erot pääsykokeessa tasaantuvat, arvioi kolmas.

Muutos aiheuttaa myös epäilyksiä

Opiskelijat tunnistavat, että kolikolla on kääntöpuoli. Muutos tuo luonnollisesti mukanaan myös epäilyksiä ja epävarmuutta. Aiemmin hakijat pystyivät osoittamaan motivaatiotaan valmistautumalla kokeeseen hyvissä ajoin, mutta nyt se ei ole enää mahdollista. Toki kokeeseen voi edelleen valmistautua tutustumalla omatoimisesti tilastotieteeseen ja alan tutkimukseen, mutta aiempien vuosien tapaista laajaa koekirjallisuutta ei ole.

– Lyhyt valmistautumisaika on muutos huonompaan, sanoo yksi vastaaja.

– Mittaako koe enää hakijan motivaatiota alalle?, yksi vastaaja pohtii.

Lisäksi opiskelijat miettivät, miten muutos tulee vaikuttamaan hakijamääriin ja hakijoiden taktiikoihin.

– Voi olla vaikea päästä opiskelemaan, kun hakijat jakaantuvat eri tavoin yliopistoihin tällä kokeella, arvelee yksi vastaajista.

– Koska kokeet ovat aikaisemmin eronneet paljon tasoltaan esimerkiksi matikan suhteen (helpompi Joensuussa ja Jyväskylässä) on mielenkiintoista nähdä, miten yliopistojen erot tuodaan esille ja huomioidaan valintakokeessa. Mahdollisesti hakeminen Joensuuhun vähenee, koska se on kaukana kaikesta ja samalla kokeella voi hakea kaikkialle. Saa nähdä, miten taktiikka tulee peliin ja mitä merkitystä valintojen järjestyksellä on, yksi vastaajista tuumii.

– Se on huonoa, että pääsykoe pitää tehdä ensisijaisessa hakukohdekaupungissa. Tämä voi vaikuttaa siihen, että haetaan vaikkapa Helsinkiin juuri sen takia, että pidemmäs on hankalampi mennä.

Hakijamäärät hurjassa kasvussa – yhteinen valintakoe syypää

Kevään 2019 yhteishaussa hakijat jakautuivat hakukohteiden välillä seuraavasti* (suluissa kevään 2018 hakijamäärät):

  • Helsingin yliopisto: 2867, ensijaisia 1286 (2025)
  • Itä-Suomen yliopisto, Joensuu: 2092, ensijaisia 315 (1092)
  • Jyväskylän yliopisto: 2822, ensijaisia 829 (1962)
  • Tampereen yliopisto: 3084, ensijaisia 822 (1900)
  • Turun yliopisto: 2636, ensisijaisia 522 (1699)

Koska samalla kokeella voi hakea useampaan yliopistoon, hakijamäärät kasvoivat selkeästi viimevuotisesta.

*Tiedot katsottu 10.4.2019. Hakijoiden lopullinen määrä saattaa muuttua hieman hakemusten käsittelyn edetessä. (Vipunen.fi)

Soveltuvuuskoe ja essee hyviä osaamisen mittareita

Valtaosa vastaajista oli sitä mieltä, että kokeessa tulisi olla jossain muodossa osio, joka testaa hakijan soveltuvuutta psykologian alalle.

– Mielestäni soveltuvuutta mittaava osio on hyvä lisä Joensuuhun ja Jyväskylään. Tilastotieteen korostuminen aiemmissa kokeissa on ollut hieman outoa, kun varsinainen soveltuvuus on jäänyt huomioimatta, yksi vastaajista sanoo.

Tarvitaanko soveltuvuutta mittaavaa osiota?

Joensuun ja Jyväskylän kokeissa siirtyminen pelkästä monivalinnasta laajempaan kokeeseen nähdään pääosin positiivisena asiana.

– Joensuussa on aiemminkin ollut esseekoe, mikä oli hyvä asia. Se mittasi myös kirjallista ilmaisutaitoa sekä laajaa tietämystä alalta.

– En tunne muutosta ja uutta koetta tarpeeksi vastatakseni kyselyyn, yksi vastaajista tunnustaa.

Vuonna 2020 peliin astuu todistusvalinta

Tällä hetkellä noin puolet opiskelijoista valitaan yhteispisteiden ja puolet pääsykoepisteiden perusteella. Yhteispisteissä otetaan huomioon sekä lähtöpisteet että koepisteet. Lähtöpisteitä saa ylioppilastutkinnon tai siihen rinnastettavan tutkinnon (esim. International Baccalaureate) pohjalta.

– Yo-pisteytys on tällä hetkellä mielestäni aika vaativa: viisi ainetta, joista kaikilta katsotaan matematiikka ja toinen reaali. Varmasti on runsaasti hakijoita, jotka ovat kirjoittaneet vain psykologian reaalina eivätkä saa ollenkaan pisteitä toisesta reaalista. Sama matematiikan kanssa: kaikki eivät sitä kirjoita. Toisaalta tällainen pisteytys erottelee hakijoita paremmin ja vähemmän hakijoita päätyy tasapisteille, yksi vastaajista tuumii.

Vuonna 2020 on luvassa lisää muutoksia, kun korkeakoulujen yhteishaussa lisätään todistusvalintoja. Pyrkimyksenä on kannustaa nuoria jatkamaan suoraan toisen asteen opinnoista korkeakouluun ja samalla vähentää välivuosien määrää. Todistusvalinnasta tulee pääväylä korkeakouluopintoihin – samalla luovutaan yhteispistevalinnasta. Psykologian opiskelijoista 60 % tullaan valitsemaan todistusvalinnalla (Opintopolku).

Lähteet: Vipunen.fi; Opintopolku.fi; Opetus- ja kulttuuriministeriö

Viimeksi päivitetty: 11 huhti 2019

Nämäkin voisivat kiinnostaa sinua:

Viimeksi päivitetty 9.4.2019

Jatkuva haku – mistä on oikein kyse?

Jatkuvassa haussa koulutukseen voi hakeutua silloin, kun itsellä on tarve kouluttautua.

Lue lisää
Viimeksi päivitetty 1.10.2018

Infopaketti maahanmuuttajille / Information for immigrants

Infopaketissa on kootusti tietoa erilaisista oppilaitoksista, opiskelumahdollisuuksista sekä käytännön asioista, joita Suomessa opiskeluun liittyy.

Lue lisää
Viimeksi päivitetty 13.3.2019

Nuoret haaveilevat oman paikkansa löytämisestä

Vierailimme marraskuun lopussa Helsingin Messukeskuksessa Studia-messuilla, jotka ovat Suomen suurin opiskelu- ja uratapahtuma. Kysyimme messukävijöiltä, mitä opiskeluun liittyviä unelmia ja huolenaiheita heillä on.

Lue lisää
Tilaa uutiskirje
Tilaa kuukausittain ilmestyvä uutiskirjeemme, niin saat ajankohtaista tietoa koulutusmaailmasta ja hakuajoista.
Koulutus.fi