Palkka ja tietoa ammatista Elokuvaaja

Kuvauksissa elokuvaaja valvoo kameraan ja valaistukseen liittyviä asioita, kameraa käyttää useimmiten kameraoperatööri. Elokuvaajat ovat joko pääkuvaajia tai ns. B-kuvaajia. Pääkuvaaja toimii kuvausryhmän esimiehenä ja hän on taiteellisessa vastuussa kuvauksesta. B-kuvaaja työskentelee kuvausryhmän jäsenenä ja suorittaa pääkuvaajan antamia tehtäviä.

Ennen kuvauksia elokuvaaja perehtyy käsikirjoitukseen. Hän keskustelee toteutuksesta ohjaajan, lavastajan, puvustajan, meikkaajan ja tuotantopäällikön kanssa. Ratkaistavana on mm. tyylin valinta, lavasteet, värivalinnat, roolien ja työryhmän miehitys, kuvauspaikat, aikataulut ja budjetti sekä käytettävä tekninen välineistö ja kuvausryhmä.

Elokuvaaja laatii yhteistyössä ohjaajan kanssa dramaturgisen ja optisen suunnitelman juonen kulusta. He päättävät yhdessä kohtausten kuvajaosta ja kameraliikkeistä sekä kameran paikasta, kuvarajauksesta ja kuvakompositiosta. Valaistuksen suunnittelu ja erikoisefektien luominen kuuluvat tehtäviin, samoin päivän aikana kuvatun materiaalin tarkastaminen.

Kuvausten päätyttyä elokuvaaja valvoo valo- ja värimäärittelyä, neuvoo erityistapauksissa koskien leikkaamista ja trikkejä sekä hyväksyy filmin kopiot.

Elokuvaajan työ on sosiaalista, sillä hän on jatkuvassa kanssakäymisessä työryhmän muiden jäsenten kanssa. Työympäristö riippuu siitä, missä kuvataan. Kuvaaja voi työskennellä yhtä lailla studion lämmössä kuin ulkona myrskyssä ja pakkasessa. Kuvauspaikoille joutuu matkustamaan.

Työajat vaihtelevat suuresti. Elokuvaa saatetaan filmata myös yöllä taikka useita pitkiä päiviä peräkkäin.

Elokuvaajat työskentelevät elokuva-, televisio- ja videotuotantoyhtiöiden palveluksessa.

Aalto-yliopiston Taideteollisessa korkeakoulussa voi opiskella elokuvausta. Ylempi korkeakoulututkinto on taiteen maisteri. Alempi korkeakoulututkinto on taiteen kandidaatti.

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella elokuvaa ja televisiota ja suorittaa kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinnon medianomi (AMK).