Orkesterinjohtajan (kapellimestarin) ja kuoronjohtajan tehtävänä on ohjelmiston harjoittaminen esityskuntoon sekä orkesterin tai kuoron johtaminen esityksissä. Kapellimestareita työllistävät orkesterit, kuoronjohtajia kuorot. Freelance-työ on yleistä. Näiden tehtävien hoitaminen edellyttää musikaalisuutta ja selkeitä musiikillisia näkemyksiä sekä johtamistaitoa ja yhteistyökykyä.
Lisätietoa ammatista
Orkesterinjohtajan eli kapellimestarin tehtävä on konserttiohjelmiston harjoittaminen esityskuntoon ja orkesterin johtaminen esityksissä. Johdettava orkesteri voi olla sinfoniaorkesteri, kamari- ja runko-orkesteri tai muu orkesteri.
Orkesterinjohtajan työtehtäviin kuuluu myös osallistuminen taiteelliseen suunnitteluun orkesterin intendentin tai toimikunnan kanssa. Suurin osa kapellimestarin työstä on kuitenkin teosten tutkimista, valmistamista ja analysointia. Monet orkesterinjohtajat tekevät myös sävellys-, sovitus- ja opetustöitä.
Sinfoniaorkesterin harjoitukset ovat yleensä aamupäivisin maanantaista torstaihin ja konsertit puolestaan loppuviikosta iltaisin. Oopperaproduktioissa harjoitusperiodi voi kestää useita viikkoja, minkä jälkeen on näytöksiä tiheästi muutaman viikon ajan.
Studiossa työajat vaihtelevat paljon, mm. yötyötä tehdään joskus. Kapellimestari joutuu matkustamaan paljon työssään.
Kuoronjohtajan työnkuvaan puolestaan kuuluu ohjelmiston valmistaminen esityskuntoon ja kuoron johtaminen esitys- tai nauhoitustilanteessa. Tehtäviin kuuluu mm. kuoron ohjelmiston ja konserttien ohjelman suunnittelua sekä harjoiteltavien teosten opiskelua ja harjoitusten sisällön valmistelua.
Harjoituksissa kuoronjohtaja valmistaa ohjelmiston esityskuntoon ja ohjaa laulajien äänenmuodostusta. Hän kehittää kuorolaisten taitoa musisoida yhdessä ja hioo musiikin taiteellista tulkintaa.
Esitys- tai nauhoitustilanteessa kuoronjohtaja auttaa lyönnillään kuoroa toteuttamaan sen, mitä on harjoiteltu. Esiinnyttäessä hän on myös kuoron edustaja yleisöön päin ja saattaa myös juontaa konsertin.
Kuoronjohtajan tehtäviin voi kuulua myös teoskommenttien laatiminen käsiohjelmaan. Hän osallistuu myös uusien kuorolaisten valintaan. Monet kuoronjohtajat työskentelevät sivutoimisina jonkin muun työn ohessa tai varsinaisen ammatin osana, kuten esimerkiksi kanttorit tai musiikinopettajat.
Kuoronjohtajan työssä suunnittelu- ja valmistelutyö on yksinäistä, mutta työskentely kuoron kanssa on jatkuvasti elävä sosiaalinen tilanne.
Useimmat kuorot harjoittelevat kerran viikossa, yleensä iltaisin kahdesta kolmeen tuntia kerrallaan. Esiintymisten määrä riippuu kuorosta, niitä voi olla muutaman kerran vuodessa tai jopa useita viikossa. Esiintymisiin liittyen työhön kuuluu matkustamista.
Kapellimestarin työssä yleisön ja soittajien hyvä palaute palkitsee onnistuneesti tehdyn työn jälkeen. Kuoronjohtaja saa työskennellä lähes poikkeuksetta innostuneiden ihmisten kanssa. Hän saa jatkuvaa palautetta ja kuulee työnsä tulokset heti.
Orkesterinjohtajia eli kapellimestareita työllistävät kaupunginorkesterit, oopperat, musiikkioppilaitokset sekä erilaiset festivaalit ja studiot.
Kuoronjohtajien tärkeimpiä työllistäjiä ovat yksittäiset kuorot, mutta myös seurakunnat, koulut ja musiikkioppilaitokset. Suomessa on satoja erilaisia kuoroja.
Sibelius-Akatemiassa voi suorittaa orkesterisoitinten osastolla ylemmän korkeakoulututkinnon musiikin maisteri ja alemman korkeakoulututkinnon musiikin kandidaatti.
Orkesterinjohdon ja kuoronjohdon kursseja on järjestetty muissakin oppilaitoksissa, mm. Oriveden opiston Klemetti-opistossa sekä Suomen Työväen Musiikkiliiton toimesta.
Musiikkialaa voi opiskella ammattikorkeakouluissa, joissa on mahdollista suorittaa kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto, muusikko (AMK) tai musiikkipedagogi (AMK).
Toisella asteella voi suorittaa musiikkialan perustutkinnon, muusikko.
Samankaltaiset ammatit
Mainokset