Palkka ja tietoa ammatista Säveltäjä

Säveltäjä voi olla ns. vakavan musiikin eli taidemusiikin tai kevyen musiikin säveltäjä. Kevyt musiikki pitää sisällään mm. jazz-, pop-, rock- ja iskelmämusiikin.

Taidemusiikin säveltäjä tekee teoksen oma-aloitteisesti ja tarjoaa sen esitettäväksi tai säveltää tilauksesta. Tilaajina voivat olla orkesterit, kuorot, yhtyeet, muusikot, festivaalit, oopperat ja radio. Tunnetuimmat suomalaissäveltäjät tekevät pelkästään tilaussävellyksiä.

Monet säveltäjät osallistuvat lisäksi sävellyskilpailuihin. Pärjääminen kilpailussa edellyttää ainakin taidemusiikin puolella sitä, että musiikin tulee täyttää taideyhteisön asettamat kriteerit ja olla persoonallista ja omaperäistä.

Säveltäjien työtavat ovat yksilöllisiä. Jotkut suunnittelevat teosta pitkään mielessään ja alkavat sitten kirjoittaa, toiset taas tekevät useita luonnoksia tai versioita. Useimmat käyttävät säveltämisessä apuna pianoa.

Nykyisin yhä useammat säveltäjät ovat siirtyneet kirjoittamaan nuottinsa tietokoneella. Näin nuottikuvaa on mahdollista muokata loputtomiin ja sävellys voidaan kuunnella suuntaa-antavasti syntetisaattorin soittamana.

Sävellystyö tehdään kotona tai muualta hankitussa työhuoneessa, jonka on oltava rauhallinen tila.

Säveltäjien työajat ovat joustavat. Taidemusiikin säveltäminen on pääsääntöisesti hidasta ja aikaa vievää. Tuloksellisena 6-8 tunnin työpäivänä syntyy 15-30 sekuntia soivaa musiikkia. Työprosessi usein nopeutuu ja työpäivät venyvät, kun teos alkaa lähestyä valmistumistaan.

Säveltäjän ammatti on arvostettu, ja säveltämistä pidetään yhteiskunnallisesti merkityksellisenä työnä, kulttuurin tärkeänä osana.

Säveltäjät työskentelevät eräänlaisina itsenäisinä ammatinharjoittajina.

Lähes kaikki säveltäjät tekevät sävellystyön ohella muita töitä, esimerkiksi opettavat, toimivat muusikoina tai kirjoittavat musiikkilehtiin.

Säveltäjäksi aikovat ovat yleensä harjoittaneet musiikkiopintoja lapsuudesta asti.

Sibelius-Akatemiassa voi opiskella säveltämistä ja suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon musiikin maisteri ja alemman korkeakoulututkinnon musiikin kandidaatti.

Opintoja voi täydentää musiikkikorkeakouluissa ulkomailla ja mestarikursseilla. Lisäksi joissakin yliopistoissa ja konservatorioissa sekä joidenkin musiikkijuhlien yhteydessä järjestetään erillisiä sävellyskursseja.

Kevyen musiikin säveltäjä voi hankkia ammatillista koulutusta ammattikorkeakouluissa, joissa voi suorittaa kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinnon, muusikko (AMK) tai musiikkipedagogi (AMK).

Toisella asteella voi suorittaa musiikkialan perustutkinnon.

Varsin monet säveltäjät ovat itseoppineita.