Palkka ja tietoa ammatista Yhteiskuntatutkija

Yhteiskuntatutkija tekee yhteiskuntatieteellisen alan tutkimustyötä, joka liittyy esimerkiksi väestöön, asumiseen, sosiaalisiin ongelmiin, yhteiskunnan instituutioihin, politiikkaan tai talouteen.

Yksilön ja yhteiskunnan välisten muuttuvien suhteiden tarkastelu on usein keskeistä työssä. Tutkimuksella on usein myös yhteiskuntakriittinen tehtävä, sillä sen avulla pyritään tarjoamaan keinoja yhteiskunnassa esiintyvien epäkohtien ratkaisemiseksi.

Yhteiskuntatieteisiin kuuluu useita eri tieteenaloja. Sosiologiassa tutkitaan yhteiskuntaa, instituutioita, ryhmiä ja kulttuureita. Tutkimuskohteet vaihtelevat yhteiskunnan rakenteesta ihmisyhteisöjen toimintaan ja arkipäivän ongelmien tarkasteluun.

Sosiaalipolitiikassa tutkitaan hyvinvointia yhteiskunnan rakenteiden ja arkielämän näkökulmista. Tutkimus voi kohdistua esimerkiksi sosiaalipolitiikan käytäntöihin, sosiaalisiin riskeihin ja eriarvoisuuden tarkasteluun.

Sosiaalipsykologiaan erikoistunut tutkija tekee tutkimusta, joka liittyy ihmisten väliseen vuorovaikutukseen ja ryhmätoiminnan säännönmukaisuuksiin. Tutkimusaiheena voivat olla esimerkiksi yksilöiden ja yhteisöjen vuorovaikutuksen edellytykset.

Sosiaaliantropologiassa tutkitaan yhteiskunnan kulttuurisia ulottuvuuksia ja maailman kulttuurista moninaisuutta. Tutkimus voi kohdistua esimerkiksi kulttuurisiin kohtaamisiin.

Sukupuolentutkimuksessa tutkitaan sitä, miten sukupuoli ja seksuaalisuus vaikuttavat yhteiskunnallisiin eroihin, arkielämään ja vuorovaikutukseen. Tutkimusaiheet liittyvät usein yhteiskunnallisen tasa-arvon kysymyksiin.

Nuorisotyöhön ja nuorisotutkimukseen erikoistunut tutkija tarkastelee nuoruutta ja nuorisoa yhteiskunnallisena, kulttuurisena ja yksilöllisenä ilmiönä. Tutkimus kohdistuu esimerkiksi nuoruuteen liittyviin aiheisiin tai nuorisotyöhön.

Sosiaalityössä tutkitaan keinoja edistää sosiaalisista ongelmista kärsimään joutuvien ihmisten ja ryhmien toimintakykyisyyttä.

Taloustieteeseen tai kansantaloustieteeseen erikoistunut tutkija tutkii taloudellisia ilmiöitä, kotitalouksia, yrityksiä, toimialoja tai alueita kotimaassa, EU:ssa tai koko maailmassa. Tutkimusaiheita ovat esimerkiksi talousyksikköjen toiminta, talouspolitiikka ja taloudellisen kasvun vaikutus yhteiskuntaan.

Valtio-opissa tutkitaan politiikkaa. Tutkimus kohdistuu esimerkiksi poliittisen toiminnan keinoihin ja luonteeseen sekä poliittisesti merkittävien ilmiöiden analysoimiseen.

Yhteiskuntatutkimukseen liittyy myös aluetutkimus, jossa tutkitaan tiettyä aluetta monipuolisesti sekä luonnon- että kulttuurimaantieteen kannalta. Tutkimuksessa ja aluesuunnittelussa hyödynnetään myös yhteiskuntatieteen teorioita ja menetelmiä.

Yhteiskuntatutkija voi tutkimustyön ohessa tehdä myös muuta asiantuntijatyötä kuten opetustyötä, suunnittelutyötä tai kehitystyötä riippuen toimenkuvastaan ja työnantajasta.

Yhteiskuntatutkija työskentelee työhuoneessaan ja esimerkiksi tieteellisissä kirjastoissa käyttäen tietotekniikkaa ja alan kirjallisuutta. Työtä tehdään myös muualla, jossa esimerkiksi tutustutaan eri ympäristöihin ja tehdään haastatteluja.

Työ tehdään enimmäkseen yksin, mutta useimmilla työpaikoilla työyhteisöissä työskentelee myös muita alan tutkijoita tai henkilökuntaa. Tutkijalla voi olla apunaan tutkimusapulainen. Monet tutkijat osallistuvat kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön, jolloin työhön kuuluu mm. kongressimatkoja.

Työajat vaihtelevat, mutta useimmiten työ on päivätyötä. Joskus tutkimusta on tehtävä iltaisin tai viikonloppuisin.

Yliopistot, tutkimuslaitokset, valtio, kunnat, yritykset, järjestöt, säätiöt. Yhteiskuntatutkija voi työskennellä myös yrittäjänä.

Yhteiskuntatutkijat ovat yleensä yhteiskuntatieteiden, hallintotieteiden tai valtiotieteiden maistereita, lisensiaatteja tai tohtoreita.

Yliopistoissa voi opiskella esimerkiksi sosiaalipolitiikkaa, sosiaalityötä, sosiaalipsykologiaa, sosiologiaa, sukupuolentutkimusta, sosiaaliantropologiaa, nuorisotyötä ja nuorisotutkimusta, valtio-oppia ja taloustiedettä.

Pääaineet vaihtelevat eri yliopistoissa ja tiedekunnissa.