Palkka ja tietoa ammatista Asianajaja

Asianajaja antaa oikeudellisia neuvoja yksityishenkilöille ja yhteisöille sekä hoitaa oikeudenkäyntejä. Asianajaja valvoo asiakkaansa etuja mm. erilaisia kauppoja ja sopimuksia tehtäessä sekä neuvoo asiakasta erilaisissa ristiriitatilanteissa yksityisten ihmisten, yritysten, valtiovallan tai kunnan kanssa.

Asianajaja on lakialan ammattilainen ja suojattu ammattinimike. Vain Suomen Asianajajaliiton jäseniksi hyväksytyillä on oikeus käyttää asianajaja-nimikettä. Asianajajalta edellytetään tiettyjen vaatimusten täyttämistä.

Asianajaja toimii oikeudellisena asiantuntijana monissa taloudellisissa asioissa ja laintuntemusta edellyttävissä tilanteissa.

Asuntokaupat, avioehtosopimukset, lasten huoltoa, tapaamisoikeutta ja elatusapua sekä omaisuuden siirtoa tai jakoa sekä työsuhdetta koskevat asiat ovat yleisimpiä asioita, joissa yksityiset henkilöt kääntyvät asianajajan puoleen. Asianajajan puoleen käännytään myös perunkirjoitus-, pesänselvitys- ja perinnönjakotilanteissa.

Yrittäjät käyttävät asianajajan palveluita yritystoimintaan liittyvissä oikeudellisissa ja taloudellisissa asioissa. Asianajaja valvoo yrityksen etuja sopimuksissa esimerkiksi tavarantoimittajien, ostajien ja rahoittajien kanssa. Asianajaja antaa neuvoja myös mm. työsopimusten, lisenssi-, agentti- ja jälleenmyyntisopimusten teossa. Yhden työn osa-alueen muodostavat yritystoimintaan liittyvät vero-, ympäristö- ja kilpailukysymykset.

Oikeudenkäyntiasiat muodostavat osan työtehtävistä. Tällöin asianajaja edustaa tai avustaa asianosaista tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa. Rikosasioissa asianajaja avustaa rikoksen uhreja tai syylliseksi epäiltyjä oikeudenkäynneissä ja huolehtii näiden puolesta puhuvien todisteiden ja olosuhteiden esiin tuomisesta. Asianajaja voi toimia myös tuomioistuimen määräämänä julkisena puolustajana oikeusjutussa.

Asianajajien toiminta painottuu usein tiettyihin oikeudellisiin tehtäväalueisiin, ja työ vaihtelee eri oikeudenaloilla.

Liikejuridisia toimeksiantoja hoitavan asianajajan työpäivä koostuu asiakasneuvotteluista joko asiakkaan luona tai asianajotoimistoissa, sopimusten ja kirjelmien laatimisesta, oikeudelliseen tausta-aineistoon tutustumisesta jne. Rikosoikeudellisia juttuja hoitavan asianajajan asiakastapaamiset saattavat tapahtua myös vankilassa.

Oikeudenkäynnit niin riita- kuin rikosasioissakin saattavat kestää useita päiviä joskus jopa viikkoja. Oikeudenkäyntiä edeltää tiivis valmisteluvaihe, jossa tutustutaan asiakirjoihin, neuvotellaan oman päämiehen ja vastapuolen edustajan kanssa, hankitaan todisteluaineistoa ja valmistellaan muuten juttua. Asianajaja on tällöin jutussa kiinni täyspäiväisesti.

Suuri osa asianajotoimistoista on yhden tai kahden asianajajan toimistoja. Asianajajien lisäksi toimistoissa on yleensä muuta toimistohenkilökuntaa. Asianajajan työvälineistä tärkeimmät ovat puhelin ja tietokone. Työssä käytetään paljon erilaista kirjallista aineistoa.

Asianajajien työaika vaihtelee toimeksiantojen mukaan, työtä tehdään tarvittaessa myös viikonloppuisin. Työtahti asianajotoimistoissa on yleensä kova. Työn vuoksi voi joutua matkustamaan eri paikkakunnille.

Asianajotoimistot. Asianajaja voi olla itsenäinen yrittäjä, osakas yhtiömuotoisessa toimistossa tai toimia toisen palveluksessa tai julkisena oikeusavustajana.

Yliopistoissa voi opiskella oikeustiedettä ja suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon oikeustieteen maisteri. Sen lisäksi on suoritettava hyväksytysti asianajajaliiton järjestämä asianajajatutkinto.

Oikeustieteen maisterin on mahdollista pätevöityä varatuomariksi (VT) suorittamalla vuoden kestävä auskultointi eli tuomioistuinharjoittelu.

Oikeustieteellisiä jatkotutkintoja ovat oikeustieteen lisensiaatin (OTL) ja oikeustieteen tohtori (OTT) tutkinnot.