Palkka ja tietoa ammatista Evankelisluterilainen pappi

Jokaisessa seurakunnassa toimii kirkkoherra ja lisäksi voi olla muita pappeja erilaisilla nimikkeillä. Papin virkaan kuuluu evankeliumin julistaminen ja sakramenttien, kasteen ja ehtoollisen, jakaminen, sielunhoito ja rippi.

Pappi toimittaa julkiset jumalanpalvelukset, joiden päämuoto on messu, sunnuntaijumalanpalvelu. Lisäksi on viikkomessuja, erityisjumalanpalveluksia, hartaushetkiä, kinkereitä, musiikkitilaisuuksia ja seuroja. Pappi pitää myös raamattu- ja rukouspiirejä, keskusteluryhmiä ja muita tilaisuuksia.

Pappi toimittaa seurakuntalaisten tarvitsemat kirkolliset toimitukset. Suurin osa suomalaisista kastetaan, konfirmoidaan, vihitään ja siunataan hautaan kirkollisin menoin. Kirkollisiin toimituksiin liittyy lähes aina keskustelu, jossa korostuvat hengellisten asioiden lisäksi eettiset, opetukselliset ja ihmissuhteisiin liittyvät kysymykset.

Pappeja toimii myös perheneuvonta-, diakonia- ja nuorisotyössä, sotilas-, vankila- ja sairaalapappeina, erilaisten järjestöjen palveluksessa, opettajina, lähetystyön ja kansainvälisen diakonian tehtävissä sekä merimiespappeina ja muiden ulkomailla pysyvästi tai tilapäisesti asuvien suomalaisten ja turistien keskuudessa.

Työ on ihmisläheistä, haastavaa, vastuullista ja vaihtelevaa. Sisällöltään monipuoliseen työhön kuuluu ihmisten tapaamista, tilaisuuksien johtamista, suunnittelu- ja ideointikokouksia, työtehtävien valmistelua (puheet, saarnat, lehtikirjoitukset) sekä kirkkoherranviraston päivystykset.

Työtä tehdään kirkossa, seurakuntatalolla, kirkkoherranvirastossa, seurakuntalaisten kodeissa, leirikeskuksissa jne. Työajat vaihtelevat. Erilaisia tilaisuuksia on myös iltaisin ja viikonloppuisin.

Suurin osa papeista työskentelee seurakuntien tai kirkon palveluksessa. Pappeja toimii myös monissa erityistehtävissä, esimerkiksi sairaalasielunhoito- ja perheneuvontatyössä, vankila- ja sotilaspappina, ulkosuomalaistyössä ja lähetystehtävissä. Suurimmissa seurakuntayhtymissä on lisäksi virkoja mm. kasvatus-, diakonia- ja nuorisotyön toimia varten.

Uskonnonopettajina toimii noin viidesosa teologian maisterin tutkinnon suorittaneista.

Työpaikkoja on myös järjestöissä, aikuiskoulutuksessa, tiedotusvälineissä tai tutkimustehtävissä.

Yliopistojen teologisissa tiedekunnissa voidaan suorittaa teologian kandidaatin ja teologian maisterin tutkinto.

Kirkkojen ja yhteiskunnan teologisiin tehtäviin valmistavaa koulutusta annetaan Helsingin yliopiston, Itä-Suomen yliopiston (Joensuu) ja Åbo Akademin teologisissa tiedekunnissa.

Teologista jatkokoulutusta voi suorittaa yliopistossa (lisensiaatin ja tohtorin tutkinto) sekä hiippakuntien antamana koulutuksena (pastoraalitutkinto ja ylempi pastoraalitutkinto). Lisäksi teologian jatko- ja täydennyskoulutusta antavat mm. kirkon koulutuskeskus ja lukuisat kirkolliset järjestöt.