Uskontotieteen ja teologian koulutus

Teologian ja uskontotieteen koulutus

Teologian koulutus on monen eri oppiaineen muodostama kokonaisuus, jonka tavoittena on ymmärtää ja selittää uskontoa ja uskonnollisuutta yksilöllisenä, kulttuurisena ja yhteiskunnallisena ilmiönä. Teologia tutkii uskontoja ja erityisesti kristinuskoa. Opinnot antavat lisäksi laajan humanistisen yleissivistyksen. Uskontotiede on yksi teologisista oppiaineista.

Uskontotiede on humanistinen tieteenala, jossa tutkitaan uskonnollisia tai uskonnon kaltaisia ilmiöitä niiden kaikissa ilmenemismuodoissa. Uskontotieteessä perehdytään kysymyksiin ihmisen uskonnollisuudesta ja uskonnoista eri aikoina ja eri kulttuureissa esihistoriasta nykypäivään.

Uskontotieteellisen tutkimuksen kohteina ovat tyypillisesti erilaiset uskomusperinteet ja uskonnolliset yhteisöt, yksilön uskonnollinen ajattelu ja kokemus sekä uskonnon ja yhteiskunnan väliset suhteet. Uskontotieteellinen tutkimus soveltuu kaikenlaisten kulttuuristen ilmiöiden ja merkitysten tarkasteluun eikä sitä rajata vain siihen, mikä yleisen ymmärryksen mukaan on uskontoa. Tutkimuksen kohteena voi siis myös olla esimerkiksi shoppailu tai fanius jotakin asiaa kohtaan. Uskontotieteilijät ovat lisäksi kiinnostuneita ei-uskonnollisuudesta ja erilaisista ateistisista maailmankuvista.

Uskontotieteelle on tyypillistä inhimillisen toiminnan ja kokemuksen tutkiminen. Uskontotieteellisen tutkimuksen keskiössä on ihminen ja ihmisen uskonnollisuus sen erilaisissa kulttuurisissa ja yhteiskunnallisissa muodoissa.

Uskontotieteen ja teologian opiskelu yliopistossa

Uskontotiedettä ja yliopistoteologiaa erottavat pääasiassa tutkimuskohde ja metodologia. Suomessa uskontotiedettä opetetaan Turun yliopistossa humanistisessa ja Åbo Akademissa teologisessa tiedekunnassa. Helsingin yliopiston uskontotieteen laitos on sekä humanistisen että teologisen tiedekunnan alainen, ja ainetta voi opiskella kumman tahansa tiedekunnan opiskelija. Itä-Suomen yliopistossa uskontotiedettä voi opiskella teologian osastossa filosofisessa tiedekunnassa.

Uskontotieteen ja teologian opinnot

Uskontotiedettä opiskelemalla voi valmistua joko humanististen tieteiden kandidaatiksi (3v.) tai filosofian maisteriksi. Vastaavasti teologiaa opiskelemalla voi kouluttautua teologian kandidaatiksi (3v.) tai teologian maisteriksi (5v.).

Teologian kandidaatin tutkinto koostuu teologisista perus- ja aineopinnoista, yleis- ja kieliopinnoista, valmentavista soveltavista opinnoista ja vapaavalintaisista opinnoista. Teologian kandidaatin tutkinnon suorittaminen on edellytys teologian maisterin tutkinnon suorittamiselle.

Teologian maisterin tutkinto koostuu opiskelijan valitseman pääaineen syventävistä opinnoista, pro gradu -tutkielmasta sekä soveltavista opinnoista ja vapaavalintaisista opinnoista. Teologian maisterin tutkinto antaa valmiudet myös muihin teologista asiantuntemusta vaativiin tehtäviin esim. järjestöissä, aikuiskoulutuksessa, tiedotusvälineissä sekä kulttuuri- ja sosiaalialalla.

Teologia ja uskontotiede työelämässä

Uskontotieteilijöitä työskentelee esim. kansainvälisten järjestöjen ja kehitysyhteistyön tehtävissä, yhteiskunnan instituutioiden ja kirkkojen maahanmuuttajatyössä, tiedotusvälineiden palveluksessa sekä opetus- ja kulttuurihallinnon viroissa. Valmistuneita toimii myös tutkijoina ja oman erikoistumisalueensa asiantuntijatehtävissä.

Teologikoulutus antaa valmiudet toimia kirkkojen, uskontojen ja elämänkatsomusten asiantuntemusta edellyttävissä tehtävissä. Perinteisiä teologin ammatteja ovat kirkon ja koulun virat. Suuri osa teologeista työskentelee pappina tai uskonnonopettajana.

Nykyisin yhä useampi teologi työskentelee asiantuntijana uskontojen ja kulttuurien tuntemusta vaativissa tehtävissä, jolloin mahdollisia työpaikkoja on mm. tiedotusvälineissä, kehitysyhteistyössä sekä kotimaisissa ja kansainvälisissä järjestöissä.

Palaa sivun alkuun

Lähteet: www.helsinki.fi, www.utu.fi, www.uef.fi, www.opintoluotsi.fi