Palkka ja tietoa ammatista Metsätalouden harjoittaja

Metsätalouden harjoittajan työ on metsänhoitoa ja puunkorjuuta. Metsätalouden harjoittajat omistavat metsät, joissa he työskentelevät. Tehtäviin kuuluu sekä suunnittelu- että toteutustöitä.

Metsätalouden harjoittajan työnkuva riippuu hänen hoitamansa metsäalueen koosta. Osa tekee itse kaikki tarvittavat metsätyöt suunnittelusta alkaen. Keskimääräistä suuremmilla metsätiloilla kaikkia töitä ei tehdä itse. Tällöin ammatissa korostuu suunnittelutyö ja liiketaloudellinen osaaminen.

Metsänhoitotehtävät muodostuvat metsän uudistamisesta, taimikonhoidosta, harvennuksesta sekä ojituksesta ja lannoituksesta. Tavoitteena on ylläpitää metsän hyvinvointia ja tuottavuutta.

Taloudellisesti kestävässä puuntuotannossa metsätalouden harjoittaja huolehtii puuntuotannon jatkumisesta ja ylläpitää korkean puuntuotannon edellyttämää puuston määrää metsässään.

Puunkorjuu on puutavaran tekoa metsissä. Rungot katkotaan eripituisiksi eri käyttötarkoituksia varten, jonka jälkeen puutavara kuljetetaan leimikolta tien varteen maastokelpoisilla traktoreilla odottamaan kuljetusta.

Työnkuvaan kuuluu myös puukauppa ja markkinointi. Puuta myydään metsäteollisuusyrityksille ym. asiakkaille.

Pienillä metsätiloilla metsätalouden harjoittajat työskentelevät yleensä yksin. Suuremmilla tiloilla apuna käytetään mm. metsureita ja metsäkoneenkuljettajia.

Puunkorjuu tehdään nykyään lähes 90 prosenttisesti koneellisesti. Loput tehdään miestyöhakkuuna moottorisahalla.

Erilaisia metsäkoneita ovat muun muassa harvesterit (kaato-, karsimis- ja katkomiskoneet) sekä kuormatraktorit. Koneellistaminen etenee vähitellen myös metsänhoitotöihin.

Metsätöissä käytetään työvälineinä myös moottori- ja raivaussahaa sekä mm. kaatorautaa, nostokoukkuja ja tukkisaksia.

Metsätalouden harjoittaja voi päättää itse omasta työajastaan ja työtahdistaan. Hän työskentelee yleensä metsässä, mutta suunnittelutyötä tehdään myös sisällä.

Metsätaloudenharjoittajat ovat yrittäjiä, jotka työskentelevät omilla metsätiloillaan.

Suurimman osan maamme metsistä omistavat perheet.

Useimmilla metsätalouden harjoittajilla on jokin muu ammatti tai elinkeino tukenaan, esimerkiksi maanviljelys tai palkkatyö. Monet työskentelevät kausiluontoisesti myös oman tilansa ulkopuolella.

Metsäalan perustutkinnon voi suorittaa toisella asteella. Tutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuksella sekä näyttötutkintona.

Näyttötutkintona voi suorittaa myös metsäkoneenkuljettajan ja metsätalousyrittäjän ammattitutkinnot sekä metsäkoneenkuljettajan ja metsämestarin erikoisammattitutkinnot.

Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinnon, metsätalousinsinööri (AMK).

Helsingin ja Joensuun yliopistoissa voi suorittaa maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkinnon.

Maisterin tutkinnon metsätieteellisessä koulutusohjelmassa suorittaneelle myönnetään metsänhoitajan arvo.

Metsänomistajille tarkoitettuja lyhytkursseja järjestävät yksityismetsätalouden järjestöt, metsäoppilaitokset sekä kansalais- ja aikuisopistot.