Filosofian opiskelu

Filosofian opiskelu tarjoaa älyllisiä haasteita

Filosofia tutkii kriittisesti yhteiskunnallisen toiminnan, kulttuurin ja erityistieteiden taustalla olevia periaatteellisia kysymyksiä. Nämä kysymykset ovat usein abstrakteja ja etäällä jokapäiväisestä elämästä ja siten filosofia poikkeaakin oppiaineena muista yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan aineista. Useat filosofiset kysymykset voivat kuitenkin liittyä myös inhimilliseen toimintaan, jota useat yhteiskuntatieteetkin tutkivat.

Filosofian alan koulutusten tavoitteena on antaa opiskelijalle perusteelliset tiedot teoreettisen ja käytännöllisen filosofian perusteista ja tutkimusmenetelmistä, harjaannuttaa filosofiseen argumentaatioon ja tutkimuksen tekemiseen sekä antaa valmius jatkokoulutukseen.

Millaista on opiskella filosofiaa? Mitä filosofia on?

Filosofia jaetaan yleensä teoreettiseen ja käytännölliseen filosofiaan. Teoreettisessa filosofiassa tarkastellaan todellisuuden, päättelyn ja tiedon ongelmia, kun taas käytännöllisessä filosofiassa paneudutaan ihmisen toimintaa, kulttuuria ja ihmisyhteisöjä koskeviin kysymyksiin. Perinteisesti filosofian pääalueita ovat olleet metafysiikka, logiikka, tietoteoria, etiikka ja yhteiskuntafilosofia.

Filosofian perusopinnot ovat kaikille yhteisiä ja ne antavat yleissivistävät tiedot ja perustaidot filosofiseen analysointiin ja argumentointiin.  Aineopinnot sen sijaan lisäävät filosofista yleissivistystä ja antavat opiskelijalle mahdollisuuden kohentaa tuntemustaan omien harjoitusten kautta. Syventävissä opinnoissa perehdytään valinnaiseen filosofian aihepiiriin.

Opiskelijan valinnoista riippuen pääaineopinnot johtavat valtiotieteiden tai humanististen tieteiden kandidaatin ja valtiotieteiden tai filosofian maisterin tutkintoihin. Muiden yliopistotutkintojen tavoin kandidaatin tutkinnon pituus on 3 vuotta ja maisterin kokonaisuudessaan 5 vuotta.

Filosofian opiskelu sisältää luentoja, seminaareja sekä itsenäistä opiskelua. Filosofian opiskelun tavoitteena on perehtyä filosofiseen ajatteluun ja filosofisten ongelmien hallintaan. Opiskelija voi yhteisen alkujakson jälkeen erikoistua johonkin filosofian osa-alueeseen kuten etiikkaan, yhteiskuntafilosofiaan, tieto-oppiin tai tieteenfilosofiaan. Opiskelu on itsenäistä ja tarjoaa filosofisten kysymysten vaikeuden vuoksi monia älyllisiä haasteita.

Filosofian opinnot antavat systemaattiset tiedot filosofiasta itsenäisenä tieteenalana, harjaannuttavat filosofiseen analyysiin ja argumentaatioon. Lisäksi opinnoissa saavutetaan systemaattisen filosofian peruskäsitteiden ja filosofian eri osa-alueiden tärkeimpien käsitysten ja ajatussuuntien sekä niiden historian tuntemus. Opintojen suorittanut kykenee toimimaan erityisesti filosofista asiantuntemusta vaativissa tehtävissä. Myös aineenopettajan tutkinto voidaan suorittaa filosofia pääaineena.

Missä filosofiaa voi opiskella?

Filosofian koulutusta Suomen yliopistoissa ja korkeakouluissa tarjoaa Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Tampereen, Turun ja Vaasan yliopistot sekä Åbo Akademi. Opintojen sisällöissä ja painotuksissa on eroja yliopistojen välillä.

Työelämä

Filosofiassa annettava opetus ei suoranaisesti tähtää minkään tietyn ammatin hallintaan, mutta filosofian opinnot ja yliopistossa opiskelu yleisesti tuo usein mukanaan mitä monimuotoisempia opintokokonaisuuksia.

Filosofian opiskelu antaa valmiudet filosofian tutkijan työhön, mutta suurin osa filosofian aineesta maisteriksi valmistuvista ei kuitenkaan työllisty tutkijoiksi. Tutkintoon sisällytetyillä sivuaineilla on usein suuri vaikutus tulevaan urasuuntautumiseen. Siten sivuaineiden valintaa kannattaakin miettiä myös tästä näkökulmasta. Filosofian opinnoista on hyötyä myös esimerkiksi tiedotus-, kulttuuri- ja kirjastoalan työtehtävissä.

Palaa sivun alkuun 

Lähteet: Helsingin yliopisto, Turun yliopisto, Yle Oppiminen