Palkka ja tietoa ammatista Kultaseppä

Kultasepät suunnittelevat, valmistavat, korjaavat ja myyvät pääasiassa jalometalleista ja jalokivistä valmistettuja koruja. Koruja myydään sekä suoraan yksittäisille asiakkaille että korujen vähittäis- ja tukkukaupoille.

Kultasepän tuotteita valmistetaan perinteisenä käsityönä, pienimuotoisena sarjatyönä sekä täysin automatisoituna tuotantona.

Kultasepän ammatti voidaan jaotella yrittäjäkultasepän, liikkeenharjoittajan, teollisuuskultasepän, jalokivi-istuttajan, ateljeekultasepän, korjauskultasepän ja mallikultasepän töihin.

Omissa verstaissa tehtävät tilaus-, korjaus- ja kaiverrustyöt sekä huolto- ja arviointipalvelut työllistävät huomattavan osan kulta- ja hopeasepistä sekä kaivertajista. Kultasepän on myös osattava arvioida jalokivien ja helmien laatua ja kokoa. Osa sepistä voi erikoistua pelkästään korusuunnitteluun.

Malli- ja ateljeekultasepän työ on käsityötä alusta loppuun. Kultaseppä suunnittelee tilaustyönä tehtävän korun asiakkaan toivomusten mukaisesti. Työhön sisältyy työn vaiheiden suunnittelu, raaka-aineiden hankinta, kustannusarvion laadinta ja lopuksi korun tai korusarjan valmistaminen.

Teollisuuskultaseppä valmistaa, sovittaa, liittää ja viimeistelee osia enimmäkseen sarjatyönä. Hän myös valmistaa koruja alusta loppuun yksin kappalein esimerkiksi mallikappaleeksi tai tekee pieniä sarjoja.

Yrittäjänä toimivan kultasepän työhön kuuluu liikkeenhoito, raaka-aineiden hankinta, työntekijöiden palkkaaminen, suhteiden hoito asiakkaisiin jne. Työpaikkaan voi kuulua myös myymälä.

Hopeasepän työ on periaatteessa samanlaista kuin kultasepän työ, vaikkakin esineet ovat suurempia. Työ on enimmäkseen pöytähopeiden ja muiden hopeaesineiden kokoamista koneellisesti valmistetuista osista. Malli- ja tilaustyöt tehdään kuitenkin käsityönä. Pienissä hopeasepänverstaissa valmistetaan mm. kirkkohopeita ja liikelahjoja sekä tehdään erilaisia korjaus- ja tilaustöitä.

Hopeasepät leikkaavat, taivuttavat, prässäävät ja vasaroivat sekä juottavat hopealevyistä, hopeatangoista ja -putkista etupäässä astioita ja koriste-esineitä. Työssään hopeaseppä siirtyilee jonkin verran enemmän työpisteestä toiseen eri työvaiheiden mukaan.

Kaivertajat kaivertavat käsin tai koneella tekstejä, kirjainyhdistelmiä tai kuvia jalometallituotteisiin. He tekevät myös monogrammeja, sinettejä, sinettileimoja, painolaattoja ja vaakunoita.

Kaivertajan on hallittava tekstauksen ja typografian sekä heraldiikan säännöt. Ammatissa voi olla erikoistunut teräskaiverrukseen, jolloin työhön kuuluu eri aloilla käytettävien muottien, puristus- ja leikkaustyökalujen sekä leimojen ja muiden merkitsemisvälineiden valmistus. Alalla käytetään perinteisten menetelmien lisäksi myös CAD/CAM-tekniikkaa, joka on tietokoneiden avulla tehtävää suunnittelua ja valmistusta.

Koska kultasepät työskentelevät sekä yksittäis- että sarjatuotannon parissa, heidän täytyy hallita pääpiirteissään molempien tuotantomuotojen eri vaiheet. Kultaseppä työskentelee sekä käsin että erilaisilla työkaluilla ja koneilla.

Työ on hienoa käsi- ja sormityötä. Jalometalli valetaan muottiin, kappaleita sahataan, leikataan, porataan, juotetaan, hiotaan, kiillotetaan, mitataan ja sovitetaan usein varsin pienillä ja tarkoilla käsityövälineillä.

Kultaseppä työskentelee joko yksin tai yhden tai kahden apulaisen kanssa, joiden työn järjestämisen hän hoitaa. Työympäristönä on yleensä rauhallinen työpaja, jossa kultasepät työskentelevät jokainen oman työpöytänsä ääressä. Työtä tehdään istuen, käsivarret tuettuna erikoispöydän ääressä.

Kultasepät työskentelevät joko yrittäjinä tai kultasepänalan yritysten tai alan tukku- ja vähittäiskaupan palveluksessa.

Hopeasepän työpaikka on useimmiten alan teollisuudessa.

Kaivertajat työskentelevät joka yrittäjinä tai alan teollisuuden ja vähittäiskaupan palveluksessa.

Kultasepäksi voi valmistua suorittamalla käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnon artesaani kultasepänalaan suuntautuen.

Perustutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuksella ja näyttötutkintona.

Näyttötutkintoina voidaan suorittaa myös jalometallialan ammattitutkinto sekä jalometallialan erikoisammattitutkinto.

Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutissa voi suorittaa kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinnon muotoilija (AMK) korumuotoiluun suuntautuen.