Teollinen muotoilija suunnittelee monenlaisia tuotteita ja palveluja yritysten ja julkisen sektorin tarpeisiin. Teollisia muotoilijoita työskentelee muotoilutoimistoissa, eri toimialojen yrityksissä, yrittäjinä ja freelanceina. Ammatti edellyttää visuaalista hahmotuskykyä, käytettävyyden tuntemusta, luovuutta ja kädentaitoja.
Teollinen muotoilija voi suunnitella esimerkiksi arkisia kulutustavaroita, työkaluja ja teollisuuden koneita. Tehtäviin kuuluu tuotteen ominaisuuksien sekä käyttäjätarpeiden tutkimista sekä tuotteen käytettävyyden ja ulkomuodon suunnittelua.
Työnkuva voi vaihdella paljonkin riippuen siitä, missä yrityksessä työskennellään ja mihin muotoilun osa-alueeseen keskitytään.
Teollinen muotoilija voi suuntautua esimerkiksi automuotoiluun, liikennevälinesuunnitteluun, taideteollisuuteen, korusuunnitteluun, elektronisiin laitteisiin tai apuvälinesuunnitteluun. Työalueena voi olla myös palvelumuotoilu, konseptointi, käyttöliittymäsuunnittelu tai käytettävyystutkimus.
Suunnittelua tehdään esimerkiksi teknologiateollisuudelle, rakennusteollisuudelle, autoteollisuudelle sekä liikenne- ja kuljetusteollisuudelle.
Teollisella muotoilulla on merkitystä yritysten kilpailukyvylle, sillä sen avulla tuotteet ovat kehittyneet asiakaslähtöisemmiksi, minkä lisäksi niiden parempi käytettävyys ja ulkonäkö ovat lisänneet tuotteiden haluttavuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Nämä ovat keskeisiä tavoitteita myös teollisen muotoilijan työssä.
Nykyään muotoilutyössä korostetaan elämyksellisyyttä ja käyttökokemuksen kokonaisvaltaisuutta. Tuote, jota muotoillaan, voi olla myös palvelu, vaikkapa matkailuelämys. Tai se voi olla tuotteeseen liittyvä oheispalvelu, esimerkiksi hyvin toteutettu verkossa toimiva huoltokäsikirja.
Teollinen muotoilija pohtii etenkin tuotteen käytettävyyttä, esteettisyyttä ja valmistettavuutta. Tuotteiden käyttäjät ja käyttöympäristöt on otettava huomioon ja sopeutettava tekniikka niihin. Teollinen muotoilija havainnoi myös käytön mahdollisia ongelmakohtia.
Teollinen muotoilija on mukana tuotekehitysryhmässä. Työryhmässä voi olla mekaniikkasuunnittelijoita, elektroniikkasuunnittelijoita, ohjelmistosuunnittelijoita sekä myynnin ja markkinoinnin edustajia. Pieniinkin projekteihin osallistuu aluksi useampia teollisia muotoilijoita, vaikka työn veisi loppuun yksi muotoilija.
Perinteinen tuotemuotoilun toimeksianto alkaa usein asiakkaan ja teollisen muotoilijan yhteisellä tapaamisella, jossa määritellään yhdessä toimeksianto. Jos asiakas- ja käyttäjätarpeet on jo analysoitu, voidaan aloittaa ideointi.
Teollinen muotoilija aloittaa suunnittelun luonnostelemalla useita vaihtoehtoja. Apuna käytetään piirtämistä ja erilaisia tietokoneohjelmia kuten 3D-mallinnusohjelmia. Konseptivaihtoehdoista tehdään usein hahmomalleja, jotka auttavat päätöksenteossa. Muotoilija esittelee suunnittelun vaiheissa eri vaihtoehdot asiakkaalle.
Muotoilutoimistot ovat yleensä suhteellisin pieniä suunnittelutoimistoja, joissa on alle 10 työntekijää. Yrityksissä voi olla omia nk. inhouse-muotoilijoita ja muotoiluosasto tai muotoilutiimi.
Yksityisyrittäjällä osa työajasta muodostuu tarjousten laskennasta, sopimuksien solmimisesta, hintaseurannasta ja laskutuksesta.
Työ tehdään yleensä toimistomaisessa ympäristössä, mutta työhön sisältyy neuvotteluja asiakasyrityksissä. Tavallisimmin projektin kesto on muutamia kuukausia. Työhön sisältyy myös matkustamista asiakasyrityksiin.
Teollisia muotoilijoita työskentelee muotoilutoimistoissa, yritysten palveluksessa, yksityisyrittäjinä ja freelancereina.
Teollista muotoilua voi opiskella Aalto-yliopiston taideteollisessa korkeakoulussa sekä Lapin yliopistossa Taiteiden tiedekunnassa. Ylempi korkeakoulututkinto on taiteen maisteri.
Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinnon muotoilija (AMK) tai artenomi (AMK).