Valaja työskentelee valimossa, jossa valmistetaan erilaisia metallisia kappaleita valamalla. Työtehtäviin kuuluu valumuottien valmistus, metallin sulattaminen ja valujen jälkikäsittely. Ammatissa tarvitaan valuprosessin ja materiaalien tuntemusta, huolellisuutta, yhteistyötaitoja ja hyvää kuntoa.
Valaja työskentelee valimossa, jossa hän valmistaa valukappaleita, esimerkiksi koneen osia, työkaluja tai muita esineitä. Valamalla valmistetaan myös esineiden aihioita, jotka työstetään valmiiksi muilla menetelmillä. Valamisen etuja ovat nopeus, kustannustehokkuus ja mahdollisuus valmistaa monenmuotoisia ja -kokoisia esineitä. Valamisessa voidaan käyttää lähes kaikkia metalleja.
Valaja tekee ensin valumuotin. Hän voi olla erikoistunut joko kerta- tai kestomuottitekniikkaan. Kertamuottien valmistus vaatii valumallin, jonka valumallin valmistaja tekee puusta, muovista, vahasta tai metallista. Kestomuottimenetelmät edellyttävät sarjatuotantoa. Kestomuotit valmistetaan yleensä jostain metallista mutta myös keraamisia ja grafiitista tehtyjä kestomuotteja käytetään.
Valumetallien sulatusmenettely riippuu sulatettavasta metallista, käytettävistä raaka‐aineista sekä käytössä olevasta uunityypistä. Raaka-aineista kootaan määrältään ja koostumukseltaan sopiva sulatuspanos. Raaka-aineina käytetään metallisia raaka-aineita (harkkoraudat, valurautaromu ja teräsromu), seosaineita, metallurgisia lisäaineita ja apuaineita.
Valaja sulattaa metallin kuumentamalla sen uunissa, joka voi olla esimerkiksi induktiouuni tai valokaariuuni. Sulasta metallista voidaan sitten ottaa näyte, analysoida se ja korjata koostumus halutuksi lisäämällä seosaineita. Koostumukseltaan oikea sula metalli kaadetaan muottiin, jossa se jähmettyy haluttuun muotoonsa.
Jäähtyneet kappaleet poistetaan muoteista ja tarkistetaan. Jälkikäsittelyyn kuuluu esimerkiksi kappaleiden pinnanpuhdistamista, leikkaamista, hiomista ja lämpökäsittelyä. Tehtäviin kuuluu myös työssä käytettävien välineiden huoltamista, puhdistamista ja tarkistamista.
Työ valimossa on automaatiosta huolimatta edelleen pitkälti käsityötä. Työssä käytetään suuria ohjattavia laitteita sekä käsityökaluja riippuen työtehtävästä ja osastosta. Työyhteisössä työskentelevien lukumäärä riippuu valimon koosta. Metallien jalostusteollisuus toimii vuorokauden ympäri kaikkina vuodenaikoina. Työ on pääosin kolmivuorotyötä.
Metalleja jalostavan teollisuuden tuotantolaitokset: valimot.
Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa kone- ja metallialan perustutkinnon, jossa voi suuntautua valimotekniikkaan. Tutkintonimike on valaja / valumallinvalmistaja.
Perustutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuksella sekä näyttötutkintona aikuiskoulutuksessa.
Näyttötutkintoina voidaan suorittaa ammattitaidon kartuttua myös valajan ammattitutkinto, metallien jalostuksen ammattitutkinto ja valajamestarin erikoisammattitutkinto.