Palkka ja tietoa ammatista Koneistaja

Koneistajat valmistavat koneiden osia ja muita metallisia kappaleita joko käsikäyttöisillä koneilla tai ohjelmoitavilla työstökoneilla. Työ voi kohdistua joko yksittäiskappaleisiin, piensarjoihin tai suuriin sarjoihin.

Koneiden osat ja muut kappaleet valmistetaan pääasiassa erilaisin lastuavin työmenetelmin työpiirustusten mukaan usein esimuotoilluista metalliaihioista. Työmenetelmiä ovat sorvaus, jyrsintä, hionta, avarrus, höyläys ja kipinätyöstö sekä NC-koneistus.

Yksittäiskappaleet ja pienet sarjat valmistetaan käsikäyttöisillä koneilla, suuret sarjat yleensä numeerisesti ohjatuilla NC-työstökoneilla tai tietokoneohjatuilla CNC-työstökeskuksilla, jolloin työhön sisältyy työstökoneiden ohjelmointia ja käyttöä.

Ennen työstöä tehtäviin kuuluu esimerkiksi työstöjärjestyksen suunnittelua sekä työvälineiden ja työstöarvojen valintaa. Työstön jälkeen kappaleet viimeistellään. Koneistaja tarkistaa mittalaitteiden avulla, että lopputulos täyttää asetetut laatuvaatimukset. Tehtäviin voivat kuulua myös levy- ja hitsaustyöt.

Työympäristö on tyypillisesti metallituotteita ja -rakenteita valmistava konepaja tai tuoteverstas, jotka ovat tänä päivänä yhä useammin siistejä työympäristöjä.

Koneistaja vastaa itsenäisesti tai ryhmän jäsenenä koko valmistusprosessista. Solu- tai tiimityöskentely on alalla yleistä. Työ on joko päivä- tai vuorotyötä. Työtilausten määrä vaikuttaa työtahtiin.

Koneen osia valmistetaan myös valamalla muotteihin valimoissa, jotka ovat metallien jalostuksen tuotantolaitoksia.

Kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset kuten konepajat ja verstaat.

Koneistajat voivat työskennellä myös muilla teollisuuden aloilla.

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa kone- ja metallialan perustutkinnon koneistukseen suuntautuen.

Perustutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuksella sekä näyttötutkintona aikuiskoulutuksessa.

Näyttötutkintoina voidaan suorittaa myös koneistajan ammattitutkinto sekä koneistajamestarin erikoisammattitutkinto.