Kuntoarvioija on erikoistunut rakennusten ja kiinteistöjen kuntoarviointeihin, joilla saadaan selville niiden kunto ja tarvittavat korjaustoimenpiteet. Kuntoarviointi toteutetaan rakennustekniikan, LVI-tekniikan ja sähkötekniikan asiantuntijan muodostamassa työryhmässä. Työssä tarvitaan oman teknisen erityisalan osaamista sekä kuntoarvioijan koulutusta, yhteistyötaitoja, asiakaspalvelutaitoja ja luotettavuutta.
Lisätietoa ammatista
Kuntoarvioijat ovat rakennus- ja kiinteistöalan asiantuntijoita, joiden työ liittyy kiinteistöjen kunnossapitoon. Rakennuksen kuntoarviolla saadaan tietoa rakennuksen kunnosta, jotta voidaan ennakoida tulevat korjaukset, suositeltavat menetelmät, niiden tärkeysjärjestys, aikataulu ja kustannukset.
Kuntoarvioinnin tilaava asiakas on joko asunto-osakeyhtiö tai sitten kiinteistön omistaja. Kuntoarvioijat tulevat tekemään arviointeja sekä asuin- että liikekiinteistöihin. He arvioivat kaikki kiinteistön kunnon ja korjaustarpeiden kannalta keskeiset osa-alueet.
Työ kohdistuu aluerakenteisiin, rakennustekniikkaan ja kiinteistön tiloihin, LVI-järjestelmiin, sähkö- ja tietojärjestelmiin, hisseihin, energiatalouteen, sisäoloihin, turvallisuuteen, terveellisyyteen ja ympäristövaikutuksiin sekä kiinteistönhoidon kehitystarpeisiin.
Kuntoarvioinnin teknisen laajuuden vuoksi arviointi tehdään työryhmässä joka koostuu rakennus-, LVI- ja sähkötekniikan asiantuntijasta. Rakennustekninen asiantuntija arvioi rakennustekniikan, tilat ja aluerakenteet. Talotekniikan asiantuntija arvioi kiinteistön LVI-järjestelmät (lämpö, vesi, ilma). Sähköjärjestelmät arvioi sähkötekniikan asiantuntija.
Kuntoarviointi toteutetaan pääosin aistinvaraisesti, kokemuspohjaisesti ja ainetta rikkomattomin menetelmin. Apuna voidaan kuitenkin käyttää keveitä mittauksia sekä lämpökameratutkimusta.
Tehtäviin kuuluu laatia kuntoarvioraportti, joka kertoo kohteen kokonaiskuvan, merkittävimmät korjaustarpeet ja tarvittavat lisätutkimukset. Kuntoarvioon kuuluu myös pitkän tähtäimen suunnitelma (PTS) seuraavalle kymmenvuotisjaksolle. Siinä esitetään tarvittavat korjaus- ja kunnossapitotoimenpiteet, ehdotus toteutusaikatauluksi ja kustannusennusteet.
Kuntoarvioijat työskentelevät asiantuntijatyöryhmässä yhteistyössä kiinteistön omistajan tai tämän edustajan kanssa. Tarvittaessa voidaan hyödyntää myös muiden alojen asiantuntemusta. Työ tehdään useimmiten normaaliin päivätyöaikaan. Työn vuoksi joutuu matkustamaan eri kohteisiin.
Asuntokaupan kuntotarkastus puolestaan tehdään kiinteistö- tai asuntokaupan yhteydessä. Tällöin rakennustekninen asiantuntija tutkii aistinvaraisesti, rakenteita rikkomattomin menetelmin kaikki kohteen rakenteet, tilat ja rakennusosat sekä haastattelee kohteen käyttäjiä. Asuntokaupan osapuolet saavat kuntotarkastusraportin, josta selviävät havaitut vauriot, puutteet ja korjaustarpeet sekä toimenpide-ehdotukset.
Insinööritoimistot. Suunnittelutoimistot. Konsulttitoimistot. Itsenäisinä yrittäjinä.
Kuntoarvioijalta edellytetään rakennus-, LVIS- tai kiinteistöalan koulutusta sekä kuntoarvioijan koulutusohjelman suorittamista.
Ammattikorkeakouluissa voi opiskella rakennustekniikkaa ja suorittaa tekniikan ammattikorkeakoulututkinnon insinööri (AMK).
Rakennusalan työnjohdon koulutusohjelmassa voi suorittaa tekniikan ammattikorkeakoulututkinnon rakennusmestari (AMK).
Talotekniikan koulutusohjelmassa voi suorittaa tekniikan ammattikorkeakoulututkinnon insinööri (AMK).
Sähkötekniikan koulutusohjelmassa voi suorittaa tekniikan ammattikorkeakoulututkinnon insinööri (AMK).
Kuntoarvioijan koulutusta järjestää mm. Kiinteistöalan Koulutuskeskus (KIINKO).
Samankaltaiset ammatit
Mainokset