Palkka ja tietoa ammatista Lennonjohtaja

Lennonjohtaja johtaa lentoliikennettä vastaten siitä, että lentokoneet kulkevat turvallisesti, järjestyksessä ja aikatauluissa. Lennonjohtaja estää yhteentörmäykset ilma-alusten välillä sekä liikennealueella olevien esteiden ja ilma-alusten välillä. Lennonjohtopalveluita annetaan siviili- ja sotilasliikenteelle sekä harrasteilmailulle eri puolella Suomea.

Lennonjohtaja valvoo lähestyviä, laskeutuvia ja nousevia lentokoneita sekä antaa lentäjille radiopuhelimella ohjeita, neuvoja ja tietoa. Lentäjät ilmoittavat lentosuunnitelmansa etukäteen kaikille lentoreitin varrella oleville lennonjohdoille, jotka osaavat odottaa lentokoneen tuloa.

Tehtäviin kuuluu pitää radio- ja tutkayhteys lentokoneisiin sekä antaa ohjeita lentokoneille niiden saamiseksi oikealle reitille ja korkeudelle sekä lentokentillä kiitoteille. Lennonjohtajat huolehtivat myös siitä, että lentokoneiden etäisyydet säilyvät turvallisina. Lentäjille annetaan tietoja myös säästä.

Lennonjohtaja antaa lentokoneelle luvan laskeutua, kun se on oikeassa suunnassa kiitotien kanssa. Lennonjohtaja voi tarvittaessa vaikuttaa lentokoneiden tulojärjestykseen, mikä tapahtuu antamalla lentäjille käskyn muuttaa kurssia, nopeutta tai korkeutta.

Lentoasemien maamerkkinäkin tunnetusta tornista, eli lähilennonjohdosta, johdetaan kiitoteillä sekä lähellä kenttää olevaa liikennettä. Lähestymislennonjohto vastaa kauempana ja korkeammalla kentästä olevista koneista, aluelennonjohto puolestaan yläilmatilan liikenteestä. Aluelennonjohto on Suomessa tutkapohjainen, lähestymislennonjohdot joko tutka- tai menetelmäpohjaisia.

Lennonjohtaja voi olla erikoistunut lähi-, lähestymis-, alue-, tarkkuuslähestymistutka-, lähestymisaluetutka- tai aluetutkalennonjohtajaksi. Lennonjohtajia toimii myös kouluttajina sekä esimiestehtävissä, erilaisissa projektitöissä sekä lennonvarmistuslaitteiden teknisenä vastuuhenkilönä.

Kokemuksen myötä on mahdollista työskennellä vuoroesimiehenä, lohkopäällikkönä (pelastuspalvelusta vastaava) tai lennonjohdon päällikkönä. Lisäksi on mahdollista hakeutua erilaisiin asiantuntija- ja suunnittelutöihin sekä viranomaistehtäviin.

Lennonjohtajat työskentelevät sekä yksin että ryhmissä riippuen lennonjohdon koosta. Työ on kuitenkin aina yhteistyötä muiden lennonjohtojen ja yhteistyötahojen kanssa.

Lennonjohtajat työskentelevät korkeassa lennonjohtotornissa johtamassa kiitoteitä tai lähellä kenttää olevaa liikennettä erilaisilla teknisillä laitteilla. Lennonjohtajat työskentelevät tutkatyössä myös normaalissa huonetilassa.

Lennonjohtajat tekevät pääosin vuorotyötä. Suurimmat lennonjohdot ovat auki vuorokauden ympäri, jolloin työ on kolmivuorotyötä, pienemmät lentokentät saattavat olla yöllä ja viikonloppuisin kiinni. Työvuorojen pituudet vaihtelevat seitsemästä kahteentoista tuntiin. Suunnittelu- ja projektitöissä tehdään tavallisesti normaalia virastotyöaikaa.

Lennonjohtajien työnantaja Suomessa on Finavia, jonka lennonjohtoja on eri puolilla maata. Lennonjohtajia työskentelee myös Avia Collegessa ja Liikenneturvallisuusvirasto Trafissa sekä Ilmavoimissa.

Työpaikkoja on myös ulkomailla lennonjohtotyössä ja kansainvälisten järjestöjen asiantuntijatehtävissä.

Lennonjohdon perustutkinto on toisen asteen ammatillinen perustutkinto. Tutkintonimike on lennonjohtaja. Finavian Avia College Helsinki-Vantaan lentoaseman läheisyydessä vastaa lennonjohtajien perus-, jatko- ja kertauskoulutuksesta. Lennonjohtajakoulutus aloitetaan yleensä kerran vuodessa. Avia College ei kuulu yhteishaun piiriin.

Pääsyvaatimuksena on koulutuksen alkaessa ikää vähintään 20 vuotta; ylioppilastutkinto, lukion oppimäärä, toisen asteen ammatillinen perustutkinto tai ammatillisen opistotasoisen oppilaitoksen tutkinto; suomen erinomainen taito; englannin kielen hyvä taito; lennonjohtajan lupakirjan mukainen hyvä terveydentila; varusmiespalvelus tulee olla suoritettuna ennen koulutuksen alkua niillä, joita se pakollisena koskee.