Toimittajat työskentelevät sanoma-, aikakaus- ja muiden lehtien toimituksissa sekä muun median palveluksessa. Toimittajat kirjoittavat erilaisia juttuja sekä etsivät tietoa, tekevät haastatteluja ja ideoivat. Ammatissa tarvitaan sujuvaa kirjallista ilmaisua, tiedonhakutaitoja sekä vuorovaikutustaitoja.
Lehdistössä työskentelevät toimittajat kirjoittavat lehtiin erilaisia juttuja. Toimituksen työpäivä alkaa tavallisesti uutiskokouksella, jossa päätetään päivän uutisista ja jutuista sekä sovitaan työnjaosta. Jokaisella medialla on omat uutiskriteerinsä, joiden perusteella jutut valitaan.
Jutun kirjoittaminen alkaa tiedon hankkimisella, mihin kuluu valtaosa toimittajan työajasta. Toimittaja etsii taustatietoa aiheesta, sopivia haastateltavia, tutkii tiedotteita ja seuraa uutistoimistojen tarjontaa.
Toimittajat kirjoittavat myös referaatteja useilta eri tahoilta kootun materiaalin perusteella, käyvät tiedotustilaisuuksissa, tekevät haastatteluja ja kirjoittavat myös tavallisia uutisjuttuja pidempiä reportaaseja ja artikkeleita. Toimittajat myös editoivat muiden kirjoittajien tekstejä valmiiksi jutuiksi.
Juttukeikalle toimittaja ottaa yleensä mukaan kynän, lehtiön, nauhurin ja kameran. Haastattelun kysymykset on yleensä mietitty etukäteen. Joskus haastateltava haluaa tietää etukäteen kysymykset tai mitä asiaa juttu käsittelee. Haastattelu voi olla myös avointa keskustelua asiasta, ja toimittaja tekee haastateltavalle lisäkysymyksiä ja tarkentaa asiaa.
Isommissa toimituksissa toimittajat erikoistuvat omiin alueisiinsa, kuten politiikkaan, talouteen, kulttuuriin tai urheiluun. Pienemmissä lehdissä toimittajat kirjoittavat juttuja aiheesta kuin aiheesta. Useilla toimittajilla on yksi tai useampi oma alue, jota he seuraavat, mutta tarvittaessa on hypättävä kollegan housuihin ja paneuduttava asioihin, joita ei tunne entuudestaan.
Työhön saattaa kuulua myös valokuvausta sekä lehden ulkoasun suunnittelua ja taittoa. Useimmissa lehdissä on kuitenkin oma valokuvaaja, mutta varsinkin paikallislehdissä ja pienemmissä sanomalehdissä toimittajat kuvaavat, sillä niillä ei aina ole omaa kuvaajaa. Yleensä toimittaja osallistuu ainakin juttuunsa tulevien kuvien valintaan ja kirjoittaa kuvatekstit.
Toimitussihteeri on toimittaja, joka koordinoi lehden osan tai koko lehden juttujen tekemistä. Hän viimeistelee ja muokkaa tekstit ja vastaa, että kaikki lehteen tulevat jutut ovat ajoissa valmiina. Toimitussihteeri voi myös taittaa. Perustyönä on koota päivän lehden rakenne: sijoittaa ilmoitukset, laskea niiden perusteella lehden koko ja jakaa toimitusosastoille niiden käytettävissä olevat sivumäärät.
Verkkotoimittajat tuottavat sisältöä verkkoon. He kirjoittavat juttuja verkkolehtiin ja muihin verkkopalveluihin. Joissakin tehtävissä vaaditaan www-ohjelmointitaitoja ja verkkotekniikan hallintaa, mutta toisissa medioissa sisällöntuotanto ei juuri eroa tekstinkäsittelystä.
Toimittajan työ on sekä sosiaalista että yksinäistä. Uutis- ja reportaasiaineistoa hankkiessaan toimittaja on tekemisessä lukuisten eri aloja edustavien ihmisten kanssa, mutta jutun hän kirjoittaa yksin. Lehden kokoaminen on tiimityötä, jossa on yleensä mukana useita toimittajia, taittaja ja ehkä myös valokuvaaja. Toimituksen muodostavat pienimmillään päätoimittaja ja toimitussihteeri, suurimmilla lehdillä on satoja toimittajia.
Toimittajalta vaaditaan sopeutumista vaihteleviin tilanteisiin, sillä työskentelyolot saattavat vaihdella saman työpäivän aikana kaatopaikalta cocktail-kutsuille. Työympäristönä toimitus on avokonttori. Tärkeimmät työvälineet ovat tietokone, puhelin, Internet, kynä ja lehtiö.
Sanomalehden toimittajien työ on useimmiten vuorotyötä, mutta työpäivät venyvät usein iltaan. Aikakauslehtien toimittajat tekevät periaatteessa päivätyötä, mutta he työskentelevät usein myös iltaisin ja viikonloppuisin. Toimittaja kirjoittaa aina jutun valmiiksi, vaikka työaika olisi jo päättynyt. Toimittajan ammattiin kuuluu myös paljon matkustamista.
Lehdistö. Uutistoimistot. Uusmedia. Radio. Televisio.
Freelancerit eli vapaat toimittajat työskentelevät eri medioille joko freelance-verokortilla tai ammatinharjoittajina.
Yliopistoissa voi opiskella viestintää. Oppiaineiden nimet vaihtelevat tiedotusopista journalistiikkaan, viestintään jne. Tutkintojen nimet vaihtelevat koulutusta antavasta yliopistosta ja sen tiedekunnasta riippuen. Ylempiä korkeakoulututkintoja ovat esimerkiksi filosofian maisteri, taiteen maisteri, valtiotieteiden maisteri ja yhteiskuntatieteiden maisteri.
Ammattikorkeakouluissa voi opiskella viestintää ja suorittaa kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinnon medianomi (AMK).