Ympäristökasvattaja tekee työtä kaiken ikäisten ihmisten ympäristötuntemuksen ja ympäristömyönteisyyden lisäämiseksi. Työ painottuu käytännön kasvatustyöhön. Tehtäviin kuuluu lasten, nuorten ja aikuisten opetusta, koulutusta ja neuvontaa. Ympäristökasvattajia työskentelee mm. luonto- ja ympäristökouluissa, järjestöissä ja hallinnossa. Ammatissa tarvitaan pedagogista osaamista, luonnontieteellistä asiantuntemusta ja ympäristökasvatuksen menetelmien hallintaa. Hyvät sosiaaliset taidot, luovuus ja kyky itsenäiseen työskentelyyn ovat työssä tarpeen.
Lisätietoa ammatista
Ympäristökasvattajan työn keskeisimpinä tavoitteina on parantaa eri-ikäisten ihmisten tuntemusta luonnosta ja ympäristöstä sekä lisätä ympäristömyönteisyyttä ja -vastuullisuutta. Muita keskeisiä tavoitteita ovat kestävien elämäntapojen edistäminen, ihmisten luontosuhteen herättäminen ja sen kehittymisen tukeminen ympäristökasvatuksellisten menetelmien avulla.
Ympäristökasvattajan työ painottuu käytännön kasvatustyöhön. Tehtäviin kuuluu lasten, nuorten ja aikuisten opetusta, koulutusta ja neuvontaa. Toinen tärkeä osa ympäristökasvattajan työtä on työn yleinen suunnittelu, kehittäminen ja arviointi sekä esimerkiksi työssä käytettävän opetusmateriaalin suunnittelu ja tuottaminen.
Ympäristökasvattajan työhön sisältyy usein hallinnollisia tehtäviä sekä erilaisten hankkeiden johtamista. Työhön voi kuulua myös esimerkiksi tapahtumien, näyttelyiden ja retkien ideointia ja järjestämistä.
Työ tehdään pitkälti itsenäisesti usein pienessä työyhteisössä. Ympäristökasvattaja toimii kuitenkin aktiivisessa yhteistyössä muiden ympäristöalan toimijoiden kanssa sekä paikallisella että valtakunnallisella tasolla. Työhön kuuluu sekä sosiaalista että yksin työskentelyä. Kasvatus- ja koulutustilanteet ovat hyvinkin sosiaalisia, sen sijaan esimerkiksi suunnittelu voi tapahtua yksin.
Työympäristöt vaihtelevat tehtävien mukaan. Suunnittelutyötä tehdään toimistossa, kasvatus- ja koulutustyötä mm. opetustilassa ja luontoretkiä ulkona luonnonympäristössä.
Ympäristökasvattaja käyttää työssään monipuolisesti erilaisia luonnontutkimusvälineitä, kuten kiikareita, luuppia ja mikroskooppia sekä esimerkiksi karttoja ja luontokirjoja. Työssä käytetään myös retkeilyvälineitä. Muita tärkeitä työvälineitä ovat tietokone oheislaitteineen.
Työajat noudattavat useimmilla ympäristökasvattajilla koulujen ja kouluvuoden työaikoja. Koulujen lomakuukausina työ painottuu suunnitteluun. Yleensä työhön kuuluu satunnaisesti tutustumis- ja seminaarimatkoja. Osa luontokoulunopettajana työskentelevistä ympäristökasvattajista kiertää yhden tai useamman kunnan alueella säännöllisesti kouluja ja päiväkoteja.
Ympäristökasvattajan ammattinimeke kattaa laajan joukon erilaisia tehtäviä erilaisine vaatimuksineen, joissa työskennellään hyvinkin erilaisilla koulutustaustoilla. Ympäristökasvatusta tekevät mm. luontokoulunopettajat, hallinnon ja järjestöjen ympäristökasvattajat sekä koulujen ja päiväkotien opettajat.
Luonto- ja ympäristökoulut. Kunnat. Valtio. Järjestöt. Yhdistykset. Yritykset. Ammatissa toimitaan myös yksityisyrittäjinä tai freelancereina. Myös erilaiset hankkeet työllistävät ympäristökasvattajia.
Ympäristökasvattajan työhön soveltuva koulutus on esimerkiksi kasvatustieteen korkeakoulututkinto, johon on yhdistetty ympäristö- ja luonnontieteen sekä ympäristökasvatuksen opintoja. Vaihtoehtoisesti ympäristö- tai luonnontieteen korkeakoulututkinto, johon on yhdistetty pedagogisia opintoja.
Yliopistojen kasvatustieteiden tms. tiedekunnassa voi suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon kasvatustieteen maisteri ja alemman korkeakoulututkinnon kasvatustieteen kandidaatti.
Yliopistojen luonnontieteellisellä koulutusalalla voi opiskella bio- ja ympäristötieteitä, biokemiaa, kemiaa, geologiaa, fysikaalisia tieteitä ja maantiedettä. Ylempi korkeakoulututkinto on filosofian maisteri ja alempi luonnontieteiden kandidaatti.
Yliopistojen maatalous-metsätieteellisellä koulutusalalla voi opiskella maataloustieteitä, metsätieteitä ja ympäristötieteitä. Suoritettavia tutkintoja ovat maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti ja maatalous- ja metsätieteiden maisteri.
Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa ympäristö- ja luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinnon, joka soveltuu ammattiin yhdessä pedagogisten ja ympäristökasvatuksellisten opintojen kanssa. Tutkintoja ovat agrologi (AMK), iktyonomi (AMK), ympäristösuunnittelija (AMK), hortonomi (AMK) ja metsätalousinsinööri (AMK).
Näyttötutkintona voi suorittaa ympäristöalan erikoisammattitutkinnon ympäristökasvatuksen osaamisalueelta. Ympäristöalan erikoisammattitutkinto on tarkoitettu asiantuntija- tai työnjohtotehtävissä toimiville ja ympäristöalan yrittäjille.
Eri järjestöt ovat järjestäneet ympäristökasvatukseen liittyviä kursseja ja muuta täydennyskoulutusta.
Samankaltaiset ammatit
Mainokset