Mitä hyötyä lukiosta ja ylioppilastutkinnosta on?

09 joulu 2015
KYSYMYS
Hei, tuli puheeksi ensi kevään 2016 opiskelijavalinnat yliopistoihin. Ystäväni väittää ettei ylioppilastutkinnosta ole enää mitään hyötyä, vaan kannattaisi mennä ammattikorkeakouluun 9.luokan jälkeen ja pyrkiä sitten yliopistoon. Onko näin, onko lukion ylioppilastutkinnosta mitään hyötyä vai pisteytetäänkö kaikki peruskoulun jälkeen suoritetut tutkinnot samalla tavalla. Eli mikä tahansa tutkinto peruskoulun jälkeen on samanarvoinen kuin lukion ylioppilastutkinto. Itse olen ollut siinä uskossa että ylioppilaaksi kannattaa lukea, eikä siitä ole mitään haittaa jatko-opiskelujen suhteen. Kiitos, jos joku vastaa...

Vastaus

09 joulu 2015

Hei,

Kiitos kysymyksestä!

Ensinnäkin, peruskoulun jälkeen yhdeksänneltä luokalta kukaan ei voi hakea suoraan ammattikorkeakouluun. Korkeakoulukelpoisuuden saamiseksi jokaisen on käytävä toisen asteen tutkinto. Toisen asteen tutkinnolla ja korkeakelpoisuuden antavalla tutkinnolla tarkoitetaan jotain seuraavista tutkinnoista:

  • lukion oppimäärä ja/tai ylioppilastutkinto
  • International Baccalaureate -tutkinto (IB)
  • Eurooppalainen ylioppilastutkinto (EB)
  • Reifeprüfung-tutkinto (RP)
  • 120 opintoviikon tai 180 osaamispisteen laajuinen ammatillinen perustutkinto tai näitä vastaavat aikaisemmat opinnot (huom. ammattikoulu, ei ammattikorkea)
  • näyttötutkintona ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto tai erikoisammattitutkinto tai niitä vastaava aikaisempi tutkinto
  • ulkomainen koulutus, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin.

Käytännössä moni valitsee siis peruskoulun jälkeen joko ammattikoulun tai lukion, jotka molemmat antavat korkeakoulu- ja yliopistokelpoisuuden.

Jos ruvetaan miettimään valintaa ammattikoulun ja lukion välillä, riippuu hyöty siitä, mihin korkeakouluun ajattelit suunnata. Kummallakin tutkinnolla pysyy siis ovet auki sekä yliopistoihin että ammattikorkeakouluihin.

Puhuit yliopistohausta, joten oletetaan, että haluat yliopistoon. Yliopistojen valintaperusteet vaihtelevat yliopistoittain, mutta niihin on mahdollista hakea siis joko 1. pelkällä pääsykokeella 2. pääsykokeen ja ylioppilastutkinnon (tai IB-, EB-, RP-tutkinnon) yhteispisteillä tai 3. pelkillä ylioppilastutkinnon arvosanoilla.

Näin ollen mikäli et ole suorittanut ylioppilastutkintoa, vaan käynyt ammattikoulun, on ainoa mahdollisuutesi päästä yliopistoon pääsykoekiintiössä. Ylioppilastutkinnosta (ja kansainvälisistä vastaavista IB-, EB- ja RP-tutkinnoista) on siis hyötyä siinä, että mahdollisuutesi päästä yliopistoon ovat suuremmat, koska voit saada etenkin hyvällä ylioppilastutkinnolla hyvitystä yhteispistekiintiössä tai päästä jopa suoraan yliopistoon ilman pääsykoetta.

Kuten sanottu, pääsyvaatimukset kuitenkin vaihtelevat yliopistojen kesken, ja eri koulutusohjelmissa ylioppilastutkinnolla on eri painoarvo. Lisäksi lukio-opinnoista on hyötyä joissain aloilla jo siinä, että joidenkin yliopistojen pääsykoe perustuu suoraan lukion oppimäärään (kuten lääketieteellisen pääsykoe), jolloin on helpompi lähteä opiskelemaan pääsykoemateriaalia, kun on käynyt samat kurssit jo lukiossa. Sanoisin siis, että yliopistoon tähdätessä kannattaa kyllä suorittaa ylioppilastutkinto, niin mahdollisuudet pysyvät suurempina

Painotan vielä kuitenkin, että ylioppilastutkinnon merkitys on alakohtaista (kannattaa esimerkiksi laskea, miten hakemassasi kohteessa ylioppilastutkinto pisteytetään) ja että myös ammatillisilla tutkinnoilla on mahdollisuus hakea ja päästä yliopistoon, jos hallitsee hyvin pääsykokeessa vaadittavan osaamisen.

Tsemppiä valintoihin ja jatko-opiskelumietintöihin!

Terkuin,
Emilia
Studentum.fi

Apua opiskelupaikan valintaan?
Tilaa uutiskirjeemme ja pysy kärryillä! Saat mm. tietoa hakuajoista ja vinkkejä opiskelupaikan valintaan.
koulutus.fi