Sivuston käyttötapa: Mobiili
Näyttää 1-10 yhteensä 10 tulosta
  • = Videoesittely
  • = Yo-pohjaiset koulutukset
Näyttää 1-10 yhteensä 10 tulosta
 

Hammashoito

Hammashoidon alalla työskentelevät asiantuntijat ovat erikoistuneet tutkimaan, hoitamaan ja ehkäisemään suun ja leuan alueen sairauksia ja vammoja. Keskeistä on sairauden tai vamman oikea diagnoosi, jonka perusteella hammaslääkäri päättää annettavasta hoidosta.

Hammashoidon asiantuntijat työskentevät usein yhteistyössä toistensa kanssa. Hammashoidossa voi kouluttautua monella eri tasolla, moneen eri ammattiin.

Hammaslääkärin koulutus

Hammaslääkäriksi voi kouluttautua lukemalla hammaslääketiedettä yliopistossa. Suomessa hammaslääkäriksi voi opiskella Helsingin, Oulun, Turun ja Itä-Suomen yliopistojen lääketieteellisissä tiedekunnissa, joissa suoritetaan 5 vuotta kestävä hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinto (HLL).

Hammaslääketieteen lisensiaatti saa oikeuden toimia itsenäisenä hammaslääkärinä suoritettuaan peruskoulutuksen jälkeen 9 kuukautta kestävän käytännön palvelun. Erikoishammaslääkäriksi voi valmistua suorittamalla hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon jälkeen erikoishammaslääkärin tutkinnon. Ennen erikoistumiskoulutukseen hakeutumista on työskenneltävä vähintään 2 vuotta hammaslääkärin kliinisissä tehtävissä. Hammaslääkärit ja erikoishammaslääkärit voivat suorittaa myös tieteellisen jatkotutkinnon, hammaslääketieteen tohtorin tutkinnon.

Suurin osa hammaslääkäreistä työskentelee terveyskeskuksissa tai yksityisvastaanotoilla. Työ on vastuullista ja edellyttää monimutkaisen tiedon hallintaa, sekä kädentaitoja, nopeaa päättelykykyä ja stressinhallintaa. Hammaslääkäri tutkii ja hoitaa suun ja leuan alueen sairauksia ja vammoja. Työn tavoitteena on suun terveydentilan kohentaminen, suu- ja hammassairauksien parantaminen, sekä niiden ennaltaehkäisy ja vähentäminen.

Hammaslääkärin työn lähtökohta on potilaan tutkiminen. Tutkimuksen perusteella hammaslääkäri määrittää taudin, eli tekee diagnoosin, sekä tekee potilaalle hoitosuunnitelman. Suun terveydellä on suuri vaikutus ihmisen yleisterveyteen ja toisinaan hammaslääkärin on selvitettävä, ovatko suun ongelmat mahdollisesti oireita muista sairauksista.

Yleisimpiä hammaslääkärin tehtäviä ovat mm. hampaiden paikkaaminen, suun alueen tulehdusten hoitaminen, hampaiden oikominen, sekä hampaiden poistoon ja proteeseihin liittyvät työt.

Suuhygienistin koulutus

Suuhygienistin tutkinto suoritetaan ammattikorkeakoulututkintona jonka laajuus on 210 opintopistettä ja kesto 3,5 vuotta. Suuhygienisti työskentelee itsenäisesti suun terveydenhuollon työryhmässä. Työtä tehdään yhdessä niin potilaan, kuin muiden sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa.

Suuhygienistin työn tavoitteena on edistää väestön suun terveyttä ja hyvinvointia. Suuhygienisti osallistuu hammaslääketieteellisen hoidon tarpeessa olevien potilaiden kokonaishoitoon. Suuhygienisti vastaa terveysneuvonnasta ja osallistuu terveyttä edistävään hoitotyöhön. Tehtäviin kuuluvat mm. eri ikäryhmien suun terveystarkastukset, hoidon tarpeen arviointi ja hoidon toteutus yhteistyössä muun suun terveydenhuollon henkilöstön kanssa.

Työ edellyttää suun hoitotyön hallintaa ja osaamista hammaslääketieteen eri osa-alueilla (kariologia, parodontologia, kirurgia, protetiikka ym.), sekä kykyä itsenäiseen kliiniseen työskentelyyn. Suuhygienisti toteuttaa koulutuksensa antamien valmiuksien mukaisia suun hoitotoimenpiteitä yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaan. Suuhygienisti voi toimia työyksikkönsä esimiehenä.

Hammashoitajan koulutus

Hammashoitajaksi voi valmistua suoraan suun terveydenhoidon koulutusohjelman kautta, jolloin saa valmiuden toimia niin hammashoitajana, kuin lähihoitajana. Vastaavasti alalle pääsee myös kouluttautumalla lähihoitajaksi ja suuntautumalla suun terveydenhoitoon. Molemmat koulutusohjelmat ovat toisen asteen perustutkintoja ja kestävät yleensä 3 vuotta.

Hammashoitaja toimii perus- tai erikoissairaanhoidossa, joko kunnallisissa tai yksityisissä terveydenhuoltopalveluissa, kuten esimerkiksi terveyskeskuksissa, yksityisvastaanotoilla tai erilaisissa hoitolaitoksissa. Hammashoitajan työn tavoitteena on väestön suun terveydentilan kohentaminen, sekä suun sairauksien parantaminen, vähentäminen ja ennaltaehkäisy.

Hammashoitajan toimenkuvaan kuuluu huolehtia potilasturvallisuudesta, potilaan valmistelusta hoitoa varten, sekä vastaanoton toimintavalmiudesta. Hammashoitajan tulee osata erilaiset hoitokäytännöt, sekä hallita hoitotyössä tarvittavat instrumentit, materiaalit ja erilaiset tietojärjestelmät.

Hammashoitaja osallistuu suun alueen sairauksien tutkimukseen ja hoitoon, sekä terveydenedistämistyöhön yhteistyössä hammaslääkärin ja suuhygienistin kanssa, mutta voi myös työskennellä itsenäisesti potilaiden kanssa. Työtehtäviä ovat muun muassa suun terveyden tarkastukset, hoidontarpeen arvioinnit, suun terveydenedistäminen, sekä oikomishoidon osatehtävät.

Työllisyystilanne

Hammashuoltoalan työllisyystilanne on työnhakijoiden kannalta yleisesti ottaen hyvä tai erinomainen. Työttömyyttä ei alalla käytännössä juuri esiinny.

Erityisesti terveyskeskuksissa on pulaa hammaslääkäreistä. Kysyntä hammasläkäreistä tulee kasvamaan entisestään, sillä eläkkeelle jääviä on enemmän kuin uusia alalle valmistuvia. Sama koskee erikoishammaslääkäreitä. Myön osa-aikaisena työskenteleminen tai osa-aikaeläkkeellä oleminen on yleistä.

Suuhygienistien työllisyystilanne on pääasiassa hyvä, mutta alueellisia eroja esiintyy. Myös hammashoitajien (lähihoitajien) työllisyystilanne on yleisesti ottaen hyvä, samoin kuin hammasteknikkojen ja hammaslaboranttien.

Lisäksi väestön ikääntyminen lisää sosiaali- ja terveysalan palvelujen kysyntää, minkä vuoksi lisää työtekijöitä kaivataan jatkuvasti.

Palaa sivun alkuun

Lähteet: terveyskirjasto.fi, stal.fi, ammattinetti.fi

Tilaa uutiskirje
Tilaa kuukausittain ilmestyvä uutiskirjeemme, niin saat ajankohtaista tietoa koulutusmaailmasta ja hakuajoista.
Vertaile koulutuksia