Palkka ja tietoa ammatista Geneetikko

Geneetikko eli perinnöllisyystieteilijä tutkii ominaisuuksien periytymistä. Genetiikan alueet on jaettu tutkimuskohteiden ja menetelmien perusteella.

Tutkimuskohteena voi olla geenin toiminta ja rakenne, solu, yksilö, populaatio tai biologinen laji kokonaisuudessaan. Esimerkiksi molekyyligeneetikko tutkii periytyvyyden molekyylimekanismeja, populaatiogeneetikko puolestaan periytyvyyden tekijöitä lajitasolla.

Molekyylitason tutkimuksessa viime vuosina tapahtunut huima kehitys on heijastunut myös muille genetiikan osa-alueille ja hämärtänyt jakoa molekyyli-, syto- ja populaatiogenetiikkaan.

Esimerkiksi populaatiogeneetikko, joka tutkii periytymistä laji- ja populaatiotasolla käyttää samoja menetelmiä kuin molekyyligeneetikko, jonka tutkimuksen kohteena voi olla esimerkiksi solun mutaatiomekanismit.

Perinnöllisyystieteen tutkijat toimivat läheisessä yhteistyössä monien lääketieteen alojen, teollisuuden sekä maatalous- ja metsätieteiden kanssa.

Työympäristö on yleensä tutkijoille ja tutkimustyötä tekeville tyypillinen steriili ja rauhallinen tila, jossa on runsaasti tutkimusvälineitä. Apuvälineinä geneetikko käyttää erilaisia laboratoriolaitteita, mikroskooppeja ja tietotekniikkaa.

Genetiikan alue poikkeaa biologian monista osa-alueista työpaikkasidonnaisuuden ja hyvin säännöllisten työaikojensa puolesta. Tutkimusprojektien ollessa meneillään työpäivät tosin venyvät usein normaalia työaikaa pidemmiksi.

Yliopistot. Tutkimuslaitokset.

Perinnöllisyystiedettä eli genetiikkaa voi opiskella biologian alalla Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun yliopistoissa. Ylempi korkeakoulututkinto on filosofian maisteri. Alempi korkeakoulututkinto on luonnontieteiden kandidaatti.

Yliopistoissa voi opiskella myös lääketieteellistä genetiikkaa sekä perinnöllisyyslääketiedettä eli kliinistä genetiikkaa.