Palkka ja tietoa ammatista Kalatalousneuvoja

Kalatalousneuvoja tekee kalatalousalan järjestössä neuvonta- ja koulutustyötä. Kalatalousneuvonnalla pyritään parantamaan ja lisäämään kalastusmahdollisuuksia. Tämä tapahtuu tuottamalla tietoa kalastuksesta, hoitamalla kalavesiä ja kehittämällä osakaskuntien ja kalastusalueiden toimintaa.

Kalatalousneuvoja järjestää koulutus- ja neuvontatilaisuuksia kalatalouden ammatinharjoittajille ja työntekijöille. Hän antaa käytännön ohjausta mm. kalavesien hoidossa. Kalastuksen harrastajia neuvotaan esimerkiksi kalastusluvissa.

Tehtäviin kuuluu myös kalastusalueiden ja osakaskuntien isännöinti sekä kalatalouden edunvalvonta, mikä tapahtuu mm. lausuntoja antamalla.

Kalatalousneuvoja laatii omalla toimialueellaan vesienkäyttö- ja hoitosuunnitelmia sekä suunnittelee kalanpoikasistutuksia ja osallistuu niiden ja kalanviljelyn toteutukseen. Tehtäviin kuuluu myös kalastusjärjestelyjen kehittäminen erilaisissa kohteissa sekä kalapaikkaoppaiden tuottaminen.

Toimenkuvaan kuuluu myös kalatalouden tuntemuksen edistäminen. Tämä tapahtuu esimerkiksi järjestämällä kalastus- ja ravustustapahtumia eri kohderyhmille. Kalatalousneuvoja saattaa myös käydä valistamassa koululaisia ym. ryhmiä erilaisista kalastustekniikoista ja -luvista.

Kalatalousneuvojat työskentelevät pääsääntöisesti itsenäisesti, mutta työhön kuuluu keskeisenä osana yhteistyö muiden kalatalousneuvojien ja sidosryhmien kanssa. Kalataloushankkeiden vetäminen, luottamustehtävät ja erilaiset työryhmät voivat kuulua työnkuvaan.

Työympäristö vaihtelee kentältä toimistoon. Kausiluontoisesti työskennellään lähes pelkästään kentällä, esimerkiksi istutusten ja koekalastusten aikana. Koulutus- ja neuvontatilaisuuksia sekä osakaskuntien ja kalastusalueiden kokouksia järjestetään eri paikoissa.

Puhelin ja tietokone ovat ammatissa tärkeimmät työvälineet, muu kalusto hankitaan erikseen tehtävien kausiluonteisuuden vuoksi.

Työajat vaihtelevat kausittain. Toimistotyöaika on tyypillisesti 8.00-16.30, mutta esimerkiksi kokousten vuoksi työpäivät voivat venyä. Kenttätöissä päivien pituus voi vaihdella paljonkin. Kiireisintä aikaa ovat osakaskuntien kokousajat tammi-huhtikuussa ja istutusaika, joka ajoittuu syys-marraskuuhun. Työssä joutuu liikkumaan melko paljon paikasta toiseen.

Kalatalouskeskukset. Kalatalouden Keskusliitto. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö.

Kalatalouden perustutkinnon voi suorittaa toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa. Perustutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuskoulutuksena sekä näyttötutkintona.

Ylipistoissa voi opiskella esimerkiksi kala- ja kalastusbiologiaa. Ylempi korkeakoulututkinto on filosofian maisteri.