Palkka ja tietoa ammatista Ympäristönsuojelutarkastaja

Ympäristönsuojelutarkastaja (ympäristötarkastaja) työskentelee kunnan palveluksessa ympäristönsuojelun monipuolisissa tehtävissä, joista keskeisin on valvonta. Työn luonne ja sisältö määräytyvät pitkälti ympäristölainsäädännön ja muun työhön liittyvän lainsäädännön kautta.

Ympäristönsuojelutehtävät painottuvat eri kunnissa eri tavoin ja niiden määrä vaihtelee kunnittain. Kunnille kuuluu paikallinen vastuu ympäristönsuojelun edistämisestä ja valvonnasta. Ne käsittelevät myös pienten laitosten tarvitsemat ympäristöluvat.

Tärkeimmät lakisääteiset ympäristönsuojelutehtävät ja samalla ympäristönsuojelutarkastajan työkenttä ovat ympäristön tilan seuranta, ympäristönsuojelun ohjaus ja neuvonta, jätehuollon valvonta sekä ilmansuojelulaissa ja vesilaissa määrätyt tehtävät, meluntorjunta ja kemikaalivalvonta, luonnonsuojelun edistäminen ja maastoliikennelain mukaiset tehtävät sekä ympäristölupien käsittely ja valvonta.

Ympäristönsuojelutarkastajan työssä keskeistä on valvonta- ja täytäntöönpanotehtävät. Tehtäviin kuuluu lupien valvomista, käyntejä tarkastuskohteissa, valituksien tutkimista ja lausuntojen antamista sekä myös puhelinpalvelua tiettyinä ajankohtina.

Tarkastaja keskittyy yleensä johonkin tai joihinkin ympäristönsuojelun osa-alueisiin. Työ kohdistuu esimerkiksi jätehuollon ja maa-ainesten oton valvontaan, vesistökuormituksen tarkkailuun, vesistökunnostuksiin, tonttikohtaiseen jäteveden käsittelyyn ja ilmansuojeluun.

Ympäristönsuojelutarkastaja voi yleensä organisoida työnsä pitkälti itse. Ammattiin sisältyy sekä itsenäistä työskentelyä että muiden kanssa työskentelyä. Esimies on esimerkiksi ympäristösihteeri ja samassa työyhteisössä voi työskennellä mm. terveystarkastaja. Työssä ollaan tekemisissä paitsi muiden viranomaisten, myös yritysten, maanomistajien ja yksityishenkilöiden kanssa.

Työ tehdään virka-aikana. Usein käytössä on joustava työaika, työ tehdään esimerkiksi klo 8.00-16.00. Työvälineinä käytetään lakikirjoja, tietokonetta ja puhelinta. Työskentely tapahtuu sekä toimistossa että kentällä. Ympäristönsuojelutarkastaja liikkuu omalla toimialueellaan tarkastuskohteissa suhteellisen paljon. Työtilanteet ovat vaihtelevia.

Kunnat ja kuntayhtymät.

Ammattiin edellytetään soveltuvaa yliopisto- tai ammattikorkeakoulututkintoa tai muuta virkaan soveltuvaa koulutusta.

Yliopistojen teknillistieteellisellä koulutusalalla voi suorittaa diplomi-insinöörin (DI) tutkinnon. Alempi korkeakoulututkinto on tekniikan kandidaatti.

Luonnontieteellisellä koulutusalalla voi suorittaa tutkinnon filosofian maisteri (FM). Alempi korkeakoulututkinto on luonnontieteiden kandidaatti.

Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa tekniikan ammattikorkeakoulututkinnon, insinööri (AMK). Luonnonvara-alalla voi suorittaa esimerkiksi tutkinnot ympäristösuunnittelija (AMK) ja agrologi (AMK).