Lääkärin koulutus

Haluaisitko opiskella lääkäriksi?

Lääkäri on lääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittanut alan ammattilainen, jolla on oikeus harjoittaa lääkärin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä. Euroopan Unionin jäsenvaltioissa suoritettu lääketieteen lisensiaatin tutkinto antaa samat pätevyydet toimia myös Suomessa. Lääketieteen tohtorin tutkinto on lisensiaattitutkinnon jälkeen suoritettava jatkotutkinto.

Lääketieteen opinnoissa perehdytään aluksi ihmisen anatomiaan. Myöhemmin taitoja pääsee kartuttamaan käytännön harjoittelun myötä opetussairaaloissa.

Peruskoulutuksen jälkeen lääkäri voi erikoistua jollekin lääketieteen erikoisalalle. Erikoistumisopintoja voi peruskoulutuksen jälkeen suorittaa esimerkiksi lasten kirurgian, psykiatrian, silmätautien tai yleislääketieteen opintoaloilla.

Lääkärin koulutus

Lääkäreitä koulutetaan Helsingin, Kuopion, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistojen lääketieteellisissä tiedekunnissa. Lisäksi lääkärin ammattiin on mahdollista valmistua ulkomailla. Euroopan Unionin jäsenvaltiossa suoritettu lääketieteen lisensiaatin tutkinto antaa yhtäläiset valmiudet toimia lääkärinä myös Suomessa.

Lääketieteen lisensiaatin tutkinto on lääkärin perustutkinto. Peruskoulutuksen jälkeen lääkärit laillistetaan. Peruskoulutuksen jälkeen on mahdollista suorittaa erikoislääkärin tutkinto, johon kuluu vähintään viisi vuotta. Erikoistumisaloja on lähes viisikymmentä. Tutkijan työhön voi suuntautua jo opintojen alkuvaiheessa.

Suomen ainoa ruotsinkielinen lääkärin koulutus löytyy Helsingin yliopistosta. Osa opetuksesta on ruotsiksi ja osa suomeksi (noin puolet). 

Lääkärin työ ja sen vaatimukset

Lääkäri tutkii potilaiden sairauksia tutkimusten ja haastattelujen avulla, jonka jälkeen määritellään tarvittavat jatkotoimenpiteet. Ennaltaehkäiseminen kuuluu myös olennaisena osana lääkärin työnkuvaan. Lisäksi esimiestehtävät voivat olla mahdollisia esimerkiksi laitoksen tai osaston johtamisen rooleissa. Yleislääkärin pätevyyden lisäksi voidaan erikoistua useammalle eri alalle kuten kirurgiksi tai psykiatriksi.

Lääkärin ammatti on vaativa ja vastuullinen. Työnkuva vaatii myös itseltä hyvää terveyttä, nopeaa päättelykykyä ja stressinhallintaa. Työajat voivat olla vaihtelevia ja mahdolliset pitkät päivystysajat vaativat omistautumista. Lääkäri edistää terveitä elintapoja ja kykenee näkemään potilaan kokonaisuutena – ei pelkästään hoidettavaa sairautta.

Lääkärin ammatissa pääsee työskentelemään alati kehittyvän lääketieteen aallonharjalla, jonka vuoksi ammattitaitoa on päivitettävä jatkuvasti. Lääketiede kehittyy koko ajan, ja ammattitaidon ylläpitämiseksi lääkärin onkin seurattava alaa jatkuvasti.

Työpaikat

Suurin osa lääkäreistä työskentelee sairaaloissa, terveyskeskuksissa, työterveydenhuollossa tai yksityisillä lääkäriasemilla. Osa lääkäreistä on päätoimisia yksityislääkäreitä ja osa pitää sivutoimista yksityisvastaanottoa.

Muut mahdolliset työpaikat voivat löytyä esimerkiksi lääketeollisuudesta, hallinnosta, erilaisista yrityksistä ja järjestöistä, puolustusvoimista sekä opetuksen ja tutkimuksen parista.

Palkkaus

Lääkärien ansiot koostuvat peruspalkasta, siihen kuuluvista lisistä, mahdollisista lisätyöpalkkioista ja päivystyskorvauksista. Lisien osuus voi olla jopa 20–50 prosenttia palkasta.

Kuntasektorilla lääkärit kuuluvat Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen piiriin ja valtiolla Valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen piiriin. Yksityisellä sektorilla pääsääntöinen palkka muodostuu potilaiden käynti-, toimenpide- ja todistuspalkkioista.

Palaa sivun alkuun

Lähteet:  Ammattinetti.fi, Opintoluotsi, helsinki.fi/fi/laaketieteellinen-tiedekunta