Akateemiset opinnot
Etsi
Aihealue
Kysymyksiä
Viimeisimmät kysymykset aiheesta: Akateemiset opinnot
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi. Kiva kuulla, että olet löytänyt itseäsi kiinnostavan koulutusalan :)
Yliopisto-opinnot ovat usein itsenäisempiä kuin esimerkiksi ammattikorkeakoulussa suoritettava tutkinto. Luentoja ei välttämättä ole joka päivä tai edes joka viikko, eikä luennoilla aina ole läsnäolopakkoa. Digitaaliset alustat saattavat mahdollistaa luentojen seuraamisen myös etäyhteydellä. Kokonaisen tutkinnon suorittaminen etänä yliopistossa lienee melko epätavallista – ja joissakin tapauksissa jopa mahdotonta. Yliopistoissa kuitenkin on myös kursseja, luentoja, ryhmäprojekteja sekä tenttejä, joita ei voi etänä suorittaa.
Suosittelenkin lähestymään psykologian opintoja järjestäviä yliopistoja ja kysymään heidän hakijapalveluista mahdollisuuksistasi suorittaa opinnot etänä ulkomailta käsin. Jos suoritat tutkinnon kokonaan etänä, et myöskään saa suomalaista opintotukea. Lisätietoja opintotukiasioista löydät Kelan sivuilta.
Avoimen yliopiston kautta voit suorittaa vain yksittäisiä opintoja, mutta et voi suorittaa kokonaista tutkintoa tai saada pätevyyttä. Avoimen yliopiston opintoja on toki mahdollista suorittaa etänä. Voit hakea tutkinto-opiskelijaksi yliopistoon avoimen väylän kautta, jolloin avoimessa yliopistossa suoritetut opinnot hyväksytään osaksi suoritettavaa tutkintoa.
Mikäli muutat pysyvästi asumaan Yhdysvaltoihin, sinulla on toki mahdollisuus hakea paikallisiin yliopistoihin opiskelemaan. Yhdysvaltojen maaoppaasta voit lukea enemmän maassa opiskelusta.
Yhdysvalloissa suoritettavat yliopisto-opinnot voivat olla hyvin kalliita. Erilaisia apurahoja ja stipendejä on tietysti mahdollista hakea. Ulkomailla opiskelevalle maksetaan korotettua opintotukea, joka koostuu opintorahasta, asumislisästä ja opintolainasta. Tarkempia tietoja opintotuesta löydät Kelan sivuilta.
Vaihtoon voit lähteä suomalaisesta yliopistosta Yhdysvaltoihin tai yhdysvaltalaisesta yliopistosta Suomeen. Tällöin sinun on luonnollisesti oltava tutkinto-opiskelija jommassa kummassa maassa.
Lisätietoja ulkomailla opiskelusta löydät Opiskelu ulkomailla -osiostamme, josta löydät muun muassa kattavan oppaan ulkomailla opiskeluun sekä laulaja Ida Paulin haastattelun koskien hänen opiskelujaan Harvardin yliopistossa Bostonissa.
Tsemppiä jatko-opintojen suunnitteluun!
Terveisin,
Studentum.fi
Yliopistoon Ruotsiin haettaessa lähetetään ylioppilastodistuksen lisäksi lukion päättötodistus. Haluaisinkin tietää, mitkä aineet päättötodistuksesta lasketaan keskiarvoon ja kuuluvatko niihin myös ns. taito- ja taideaineet, kuten kuvataide? Onko suoritetuksi merkityillä pakollisilla kursseilla joitain ”haitallisia” vaikutuksia?
Kiinnostaisi myös kuulla, onko oikeustieteelliseen tai yhteiskuntatieteitä hakemaan pyrkivälle joitain erityisiä vaatimuksia esimerkiksi lukiossa suoritettujen kurssien osalta?
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi. Keskiarvo lasketaan tutkinto-/päättötodistuksesta. Arvosanan voi ottaa vain yhdestä todistuksesta. Jos keskiarvoa ei ole valmiiksi merkitty, se on laskettava itse.
Keskiarvoon lasketaan kaikki arvosanat, jotka ovat todistuksessa merkitty numeroilla tai voidaan muuntaa sellaisiksi. Mukaan lasketaan siis myös taito- ja taideaineet. Keskiarvon laskennassa ei oteta huomioon suoritusmerkitöjä S ja H. Jos todistukseesi on annettu arvosana muualla suoritetuista, hyväksi luetuista opinnoista, otetaan se mukaan keskiarvoa laskettaessa.
Laske todistuksen arvosanat yhteen ja jaa tulos arvosanojen lukumäärällä. Lopputuloksena on päättötodistuksesi keskiarvo. Keskiarvo merkitään kahden desimaalin tarkkuudella esim. 8,67.
Ruotsin opiskelijavalinnoissa huomioidaan lukion päättötodistuksen kaikkien aineiden keskiarvo ja ylioppilastodistuksen yleisarvosana. Ylioppilastutkintoon, eli kirjoituksiin, sisältyy vähintään neljä pakollista koetta. Niiden lisäksi tutkintoon voi sisällyttää yhden tai useamman ylimääräisen kokeen. Suomessa pisteet annetaan neljästä parhaasta arvosanasta, joista yksi pakollinen on äidinkieli. Äidinkielen kursseihin ja ylioppilaskokeeseen kannattaa siis lukiossa panostaa.
Voit valita kolme muuta pakollista ylioppilastutkintokoetta seuraavien neljän kokeen joukosta: toisen kotimaisen kielen koe, yksi vieraan kielen koe, matematiikan koe ja yksi reaaliaineen koe. Kokeiden aineet voit valita itse edellä mainittujen kriteerien mukaisesti. Kirjoitusten aineiksi kannattaa valita omien mielenkiinnon kohteiden mukaisesti sellaisia aineita, joissa koet pärjääväsi parhaiten.
Yliopistojen oikeus- ja yhteiskuntatieteellisiin tiedekuntiin hakemiseen ei varsinaisesti sisälly lukion kursseja koskevia erityisvaatimuksia. Äidinkieleen panostaminen valmistaa lukemaan ja kirjoittamaan asiatekstejä. Yhteiskuntatieteen kurssit auttavat orientoitumaan molempiin tiedekuntiin. Voit myös löytää tavoitteitasi tukevia kursseja lukiosi vapaavalintaisista kursseista. Voit kysyä hakukelpoisuuksista lisää ottamalla yhteyttä yliopistojen hakupalveluihin.
Opintomenestystä toivottaen,
Linda, Studentum.fi
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi. Korkeakoulujen on lain mukaan varattava osa yhteishaun opiskelupaikoista ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville. Korkeakouluja Suomessa ovat yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Olet ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeva eli ensikertalainen, jos
- et ole suorittanut Suomen koulutusjärjestelmän mukaista ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkintoa
- et ole vastaanottanut ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkintoon johtavaa opiskelupaikkaa koulutuksesta, joka on alkanut syksyllä 2014 tai sen jälkeen.
Pajulahden urheiluopiston liikunnanohjauksen perustutkinto on toisen asteen ammatillinen perustutkinto, joka ei kuuluu korkeakoulujen ensikertalaisuuden piiriin. Et siis menetä korkeakouluhakujen ensikertalaisuuttasi, jos opiskelet liikunnanohjauksen perustutkinnon Pajulahden urheiluopistossa.
Korkeakoulujen ensikertalaisuus tulee käytettyä, kun hakija vastaanottaa opiskelupaikan korkeakoulututkintoon johtaviin koulutusohjelmiin.
Opintomenestystä toivottaen,
Linda, Studentum.fi