Akateemiset opinnot

Hei,

Kiitos kysymyksestäsi ja onneksi olkoon, opiskelupaikan saaminen on hieno saavutus! Harmillista, ettei ala kuitenkaan tunnu omalta. Voit ilman muuta hakea kevään 2018 yhteishaussa toiseen koulutukseen. Yhden korkeakoulupaikan säännös tarkoittaa, että samana lukukautena alkavista korkeakoulutuksista saa ottaa vastaan vain yhden paikan. Vuonna 2017 vastaanottamasi paikka ei vaikuta enää vuoden 2018 haussa.

Mitään esteitä siis kevään yhteishaussa hakemiseen sinulla ei ole. Voit hakea normaalisti yhteishaussa ja osallistua mahdollisiin pääsykokeisiin menettämättä nykyistä opiskelupaikkaasi. Voit myös ottaa uuden paikan vastaan ja aloittaa opiskelun siellä, etkä siltikään automaattisesti menetä nykyistä opiskelupaikkaasi.

Yhteishakuun kannattaa ehdottomasti osallistua ja katsoa miten käy. Nykyistä opiskelupaikkaasi sinun ei kuitenkaan missään nimessä kannata jättää ennen uuden saamista. Voit saada osan jo suorittamistasi opinnoista hyväksiluettua seuraavassa opiskelupaikassasi. Monet alat ovat laajoja ja tarjoavat mahdollisuuksia monenelaisiin työtehtäviin, joten fiilistele rauhassa myös nykyistä alaasi.

Hurjasti tsemppiä oikean alan etsimiseen ja kevään yhteishakuun!

Terveisin Studentum.fi

Hei,

Kiitos kysymyksestäsi. Lääketiedettä voi Suomessa opiskella viidessä yliopistossa: Helsingissä, Turussa, Tampereella, Oulussa ja Itä-Suomen yliopistossa, joista Helsingissä on mahdollisuus suorittaa tutkinnosta noin puolet ruotsiksi. Tarkistin näiden yliopistojen siirtohakumahdollisuudet, ja näyttää siltä, että ilman pääsykoetta voidaan ottaa sisään vain suomalaisessa ylioipstossa vastaavassa tutkinto-ohjelmassa opiskeleva. 

Mikäli haluat vaihtaa yleislääketieteen (tai hammaslääketieteen) puolelle suomalaiseen yliopistoon, sinun tulee siis hakea normaalissa yhteishaussa ja suorittaa pääsykoe. Pääsykokeessa aiemmista opinnoistasi Ruotsissa on varmasti kuitenkin iso hyöty. Kannattaa selvittää mahdollisuuksia koulutusohjelman vaihtoon myös Ruotsissa. Mikäli viihdyt siellä, mutta haluat vaihtaa yleislääketieteen puolelle, voisi siihen olla paremmat mahdollisuudet ilman pääsykoetta Ruotsin sisällä.

Tietysti Suomen yhteishakuun ja lääketieteellisten pääsykokeisiin kannattaa nyt tulevana keväänä ehdottomasti osallistua, mikäli opiskelupaikka Suomessa houkuttaa.

Oikein paljon tsemppiä opiskelupaikkavalintojen tekemiseen!

Terveisin Studentum.fi

Hei,

Kiitos kysymyksestäsi, kiva kuulla että olet löytänyt itseäsi kiinnostavan ammatin! Aineenopettajan kelpoisuusvaatimusten mukaan aineenopettajaksi (tässä tapauksessa liikunnanopettajaksi) soveltuu henkilö, joka on suorittanut:

1) ylemmän korkeakoulututkinnon;

2) kussakin opetettavassa aineessa vähintään 60 opintopisteen laajuiset aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden perusopinnot ja aineopinnot; sekä

3) vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot.

Lähde: finlex.fi

Yllä olevista olet suorittanut jo ylemmän korkeakoulututkinnon sekä opettajan pedagogiset opinnot, joten puuttuva osio pätevyysvaatimusten mukaan on 60 opintopisteen laajuiset liikunnan aineenopettajan opinnot. Liikunnan sivuainekokonaisuuden (60 op) voi suorittaa joko Jyväskylän yliopistossa tai Turun yliopistossa (Turku tai Rauma). Vaasan yliopistossa kokonaisuuden voi suorittaa ruotsin kielellä. 

Käsittääkseni muuta vaihtoehtoa liikunnanopettajan pätevyyden hankkimiseksi sinulla ei ole, AMK-tasoiset koulutukset, esimerkiksi Liikunnanohjaaja (AMK) eivät anna riittävää pätevyyttä liikunnanopettajana toimimiseen. Kokonaan uutta maisterintutkintoa sinun ei kuitenkaan onneksi tarviste suorittaa, vaan liikunnan sivuainekokonaisuus täydentää jo olemassa olevia tutkintojasi.

Haku sivuainekokonaisuuteen aukeaa 8.1.2018, ja hakuun sisältyy pääsykoe. Lisätietoa pääsykokeesta, valintaperusteista ja pääsykokeen materiaalista saat Jyväskylän yliopiston verkkosivuilta.

Oikein paljon tsemppiä tielle unelmiesi ammattiin!

Terveisin Studentum.fi