Ammattikorkeakoulut
Etsi
Aihealue
Kysymyksiä
Viimeisimmät kysymykset aiheesta: Ammattikorkeakoulut
Olen hakenut kahteen eri amk-koulutukseen. Olen vakituisessa työssä ja rahatilanteen vuoksi tarkoitukseni oli lykätä opintoja (jos siis pääsen) kahdella vuodella, jotta voisin laittaa rahaa säästöön opintoja varten. Nyt törmäsin kaksi vuotta sitten tulleeseen lakimuutokseen, jonka mukaan en voikaan siirtää opintoja kuin tietyistä syistä, jotka eivät koske minua.
Nyt jäin pohtimaan, että jos saan opiskelupaikan, enkä ota sitä vastaan, saanko enää hakea siihen samaan seuraavissa yhteishauissa?
Kiitos.
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi. Opiskelupaikan vastaanottamatta jättäminen ei vaikuta seuraaviin hakuihin, joten voit hakea koulutuksiin uudelleen seuraavissa yhteishauissa.
Onnea opintoihisi ja aurinkoista kesää!
Terveisin,
Studentum.fi
Haluaisin tietää myös opintopisteiden merkityksen, sillä esimerkiksi Suomen Bachelor ammattikorkeatutkinnolla opiskellaan 210 ECTS, minkä takia mietin, että riittääkö tuo yliopistotutkinnon 180 opintopistettä ammattikorkea/yliopisto -jatko-opintoihin Suomessa? Mitä nämä opintopisteet siis loppujen lopuksi merkitsevät ja mihin ne vaikuttavat?
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi. Yleisesti ulkomailla suoritettu kandidaatin tutkinto antaa kelpoisuuden hakea maisteriopintoihin suomalaisissa yliopistoissa.
Yliopistot
Esimerkiksi Aalto-yliopiston maisteritutkintojen hakukriteereissä sanotaan näin:
Ulkomaisen korkeakoulututkinnon tulee antaa asianomaisessa maassa kelpoisuus vastaaviin korkeakouluopintoihin. Tutkinnon tulee vastata kandidaatin tutkintoa eli olla laajuudeltaan vähintään 180 ECTS opintopistettä, mikä vastaa keskimäärin 3–4 vuoden täysipäiväistä opiskelua. Ulkomaisen korkeakoulututkinnon myöntäneen korkeakoulun tulee olla tunnustettu osa asianomaisen maan virallista kansallista koulutusjärjestelmää. Korkeakoulun tulee olla listattuna asianomaisen maan tutkinnonanto-oikeuden omaavien korkeakoulujen listauksessa tai kansainvälisen organisaation (esim. UNESCO) ylläpitämällä listauksella tunnustetuista korkeakouluista. Soveltuvaksi ulkomaiseksi tutkinnoksi voidaan katsoa myös yliopistotasoinen amerikkalaistyyppinen kansainvälisesti akkreditoitu MBA-ohjelma. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoululla on oikeus päättää täyttääkö tutkinto tai tutkinnon myöntänyt korkeakoulu kelpoisuuskriteerit. (Lähde: aalto.fi)
Tämän tiedon mukaan ruotsalainen 180 opintopisteen laajuinen kandidaatintutkinto siis antaa kelpoisuuden suomalaiseen maisterintutkintoon.
Ammattikorkeakoulut
Ammattikorkeakoulujen sivuilla on oppilaitoksesta riippuen hieman erilaista tietoa.
Esimerkiksi XAMK-ammattikorkeakoulun YAMK-koulutusten sivulla sanotaan näin:
Ylemmät ammattikorkekoulututkinnot on tarkoitettu henkilöille, jotka ovat jo suorittaneet ammattikorkeakoulututkinnon tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon ja heillä on vähintään kolmen vuoden työkokemus alalta tutkinnon suorittamisen jälkeen. (Lähde: xamk.fi)
Kajaanin AMK:n sivuilla taas kerrotaan näin:
Edellytyksenä on ammattikorkeakoulun perustutkinto ja vähintään kolmen vuoden työkokemus asianomaiselta alalta amk-tutkinnon jälkeen. (Lähde: kamk.fi)
Ammattikorkeakoulujen YAMK-tutkintoihin vaaditaan siis joka tapauksessa kolmen vuoden työkokemus opiskeltavalta alalta. Se, voiko opintoihin hakea ulkomaisella kandidaatintutkinnolla, kannattaa vielä varmistaa sinua kiinnostavalta ammattikorkeakoululta.
Onnea opintoihisi ja aurinkoista kesää!
Terveisin,
Studentum.fi
Olen valmistunut ammattikorkeakoulusta sosionomiksi vuonna 2013. En suorittanut tuolloin lastentarhaopettajan pätevyyteen vaadittavia opintokokonaisuuksia (mitä ne ovat ja kuinka paljon?). Nyt mietin kuitenkin, että mielelläni haluaisin koittaa työskennellä päiväkodissa. Minkälaisia työtehtäviä voin siis päiväkodissa hakea?
Ja miten voisin kouluttautua saadakseni tuon lastentarhaopettajan pätevyyden?
Entäpä jos haluaisin jopa erityislastentarhaopettajan pätevyyden, mihin koulutukseen silloin tulisi hakea, tai miten voisin tutkintoani täydentää saavuttaakseni pätevyyden?
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi. Lastentarhanopettajan pätevyyden voi saada joko opiskelemalla kasvatustieteen kandidaatiksi lastentarhanopettajakoulutuksessa tai sosionomiksi (AMK) siten, että tutkintoon sisältyvät tietyt 60 opintopisteen laajuiset, LTO-pätevyyden tuottavat varhaiskasvatuksen opinnot.
Ainakin Metropolia-ammattikorkeakoulu järjestää Sosiaaliala, täydentävä: Lastentarhanopettajan kelpoisuus -nimisen koulutuksen. Se on tarkoitettu sosionomi AMK -tutkinnon suorittaneille, joiden nykyinen tutkinto ei sisällä lastentarhanopettajan kelpoisuutta.
Koulutuksen alussa jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma, jonka pohjalta hän suorittaa sosionomi AMK-tutkinnon, joka sisältää 90 opintopistettä varhaiskasvatuksen opintoja ja tuottaa kelpoisuuden toimia lastentarhanopettajan tehtävässä.
Joidenkin lähteiden mukaan myös ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä voisi suorittaa nämä 60 opintopistettä varhaiskasvatusta. Tästä vaihtoehdosta sinun kannattaa tiedustella suoraan ammattikorkeakouluilta.
Erityislastentarhanopettajan kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä peruskoulutus ja sen lisäksi suoritettu soveltuva erikoistumiskoulutus tai jatkotutkinto. Erityislastentarhanopettajan tehtäviin kelpoisuuden tuottava erikoistumiskoulutus on yliopistossa suoritetut erityisopettajan opinnot. (Lähde: oaj.fi)
Lastentarhassa voi työskennellä lastentarhanopettajia ja lastenhoitajia. Lastentarhanopettajan työ eroaa lastenhoitajan työstä lastentarhassa suoritettavan opetuksen ja sen suunnittelun osalta. Lastenhoitajan työnkuvasta niin kutsuttu opetus- ja sen suunnitteluvastuu puuttuvat. Molemmat osallistuvat lastentarhan päivittäisiin rutiineihin. Lastenhoitajan koulutus voi olla esimerkiksi lähihoitaja. Myös sosionomit saattavat työskennellä lastenhoitajina.
Onnea sinulle opintoihisi ja aurinkoista kesää!
Terveisin,
Studentum.fi