Humanistisissa tiedekunnissa voi opiskella muun muassa kieliä, historiaa ja filosofiaa. Suomessa humanistinen tiedekunta löytyy kahdeksasta yliopistosta, joilla kaikilla on omat valintakriteerinsä ja pääsykokeensa. Opiskelijat valitaan todistusvalinnalla tai pääsykokeen perusteella.
Humanistisen alan todistusvalinta
51–60 % humanistisen alan opiskelijoista valitaan opiskelemaan todistusvalinnalla. Todistusvalinnan pisteytys vaihtelee hakukohteen mukaan ja todistusvalinnassa pisteytetään yleensä 4–5 ainetta. Hakukohteesta riippumatta, todistusvalinnassa saa pisteitä äidinkielestä. Kielten hakukohteissa pisteitä saa yleensä ainakin hakukohteen kielestä.
Kielten pääsykoe
Kieliä voi opiskella useissa eri yliopistoissa, ja niillä kaikilla on omat valintakriteerinsä. Joissain kielten koulutusohjelmissa painotetaan kielen kääntämistä ja tulkkausta, kun taas toisissa kiinnitetään enemmän huomiota kielen rakenteeseen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin.
Pääsykokeet koostuvat usein monesta eri osiosta, joissa testataan luetun ymmärtämistä, kieliopin hallintaa sekä pääsykoekirjallisuudessa käsitellyn tiedon sisäistämistä. Luonteeltaan tehtävät voivat olla monivalintoja, esseitä tai väittämiä.
Esimerkki: Vuonna 2020 Helsingin yliopiston englannin kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelmaan pyrki 844 hakijaa, joista 465 osallistui pääsykokeeseen. Heistä 66 (10,0 %) hyväksyttiin opiskelemaan.
Historian pääsykoe
Historiaa voi opiskella muun muassa Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun yliopistoissa. Lukion historian kurssien hallinta antaa hyvät lähtökohdat kokeisiin valmistautumiselle, mutta tämän lisäksi joissain ylipistoissa on hallittava myös pääsykoekirjallisuus.
Koekysymyksissä testataan usein hakijoiden tietämystä taloudesta, yhteiskunnasta sekä sotien historiasta.
Esimerkki: Vuonna 2020 Helsingin yliopiston historian koulutusohjelmaan pyrki 843 hakijaa, joista 354 osallistui pääsykokeeseen. Heistä 48 (13,6 % kokeeseen osallistuneista) hyväksyttiin opiskelemaan.
Historian opiskelijavalinnoissa ei ole käytössä yhteisvalintaa, vaan jokainen yliopisto järjestää oman pääsykokeensa omana päivänään.
Filosofian pääsykoe
Useat eri yliopistot tarjoavat filosofian opintoja, ja jokaiseen koulutusohjelmaan on oma pääsykokeensa. Lukion filosofian kurssien hallinta antaa hyvät lähtökohdat pääsykokeeseen valmistautumiselle, mutta pääsykoekysymykset liittyvät vahvasti pääsykoekirjallisuuteen. Kokeessa testataan hakijan kykyä ymmärtää lukemaansa ja valmiuksia soveltaa oppimaansa laajojen asiakokonaisuuksien hahmottamiseksi.
Esimerkki: Vuonna 2020 Helsingin yliopiston filosofian tutkinto-ohjelmaan pyrki 676 hakijaa, joista 305 osallistui kokeeseen. Heistä 34 (11,2% kokeeseen osallistuneista) hyväksyttiin opiskelemaan.
Filosofian opiskelijavalinnoissa ei ole käytössä yhteisvalintaa, vaan jokainen yliopisto järjestää oman pääsykokeensa omana päivänään.
Lähteet: opintopolku.fi, helsinki.fi
