Sivuston käyttötapa: Mobiili

Arkeologia, kulttuurihistoria, Suomen historia ja yleinen historia

Turun yliopisto
Yhteenveto
3+2 vuotta
Opintotukikelpoinen
Syksyllä
Viimeinen hakuaika: Yhteishaku
   
Päiväopinnot
Turku
Pääaineopinnot ja kandidaatin tutkinnot

Arkeologia, kulttuurihistoria, Suomen historia ja yleinen historia

Tavoite

Arkeologia, kulttuurihistoria, Suomen historia ja yleinen historia muodostavat yhteisen hakukohteen, johon otetaan vuosittain 50 opiskelijaa. Opintojensa aikana opiskelija saa laaja-alaisen käsityksen eri aikakausista ja niiden tutkimisesta esihistoriasta nykypäivään sekä menneisyyden merkityksestä ja vaikutuksesta nykyajassa. Oppiaineet tarjoavat menneisyyden tutkimukseen erilaisia näkökulmia ja menetelmiä sekä perehdyttävät opiskelijat alan keskeisiin lähteisiin ja niiden käyttöön.

Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelija saavuttaa tiedolliset, taidolliset ja käsitteelliset valmiudet kriittiseen ajatteluun ja uuden tiedon tuottamiseen. Hän oivaltaa arkeologisen tai historiallisen tutkimuksen luonteen ja oppii tuntemaan alansa erityispiirteet ja erilaiset lähestymistavat. Opiskelija tuntee keskeisimmät tutkimusperinteet ja metodologiset suuntaukset ja hallitsee tieteenalansa menetelmälliset perusteet.

Filosofian maisterin tutkinnon suoritettuaan opiskelija osaa käyttää tieteenalansa metodisia ja teoreettisia työvälineitä. Hän hahmottaa arkeologian ja historiantutkimuksen kentän moninaisuuden, osaa paikantaa oman tutkimuskohteensa osaksi laajempaa tutkimuksellista keskustelua ja pystyy itsenäisesti seuraamaan tieteenalan keskustelua. Maisterin tutkinnon suorittaneella on valmiudet toimia työelämässä oman alansa vaativissa asiantuntija- ja kehitystehtävissä ja kansainvälisessä yhteistyössä.

Arkeologia

Arkeologia tutkii menneisyyttä ihmisen jälkeen jättämien materiaalisten muistojen avulla. Tieteenala on usein rinnastettu esihistoriallisen ajan tutkimukseen, mutta arkeologia ei ole sidottu aikaan. Arkeologista aineistoa on muodostunut myös historiallisena aikana, ja jokainen päivä tuottaa sitä lisää. Arkeologialla on siksi tärkeä rooli tutkittaessa niitä historiallisen ajan asioita, joista kirjalliset lähteet vaikenevat. Turun yliopiston arkeologian opetus tähtää esihistoriallisen ja historiallisen arkeologian teorian, menetelmien ja aineistojen tuntemukseen. Se pyrkii perehdyttämään opiskelijat tarkemmin erityisesti Suomen ja Itämeren piirin rautakauden ja historiallisen ajan arkeologiaan. Opetuksessa tärkeä osuus on historiallisen ajan arkeologialla. Oppiaine pyrkii myös aktiivisesti edistämään arkeologian soveltamien menetelmien kehittämistä. Arkeologian koulutuksella tuotetaan itsenäiseen tieteelliseen työskentelyyn kykeneviä ammattilaisia. Koulutuksessa perehdytetään opiskelijat alan tutkimukseen ja kehitetään opiskelijan akateemisia valmiuksia.

Kulttuurihistoria

Kulttuurihistoria on sekä historiaa että kulttuuria tutkiva tieteenala, jota kiinnostavat menneisyyden ihmisten ajattelutavat ja elämisen arki, mutta myös historia nykyajassa. Oppiaineen tutkimus ulottuu antiikista nykypäivään, ja opiskelija voi jo perusopinnoista lähtien erikoistua johonkin aikakauteen, aihepiiriin tai alueeseen ja kehittää asiantuntemustaan myös kulttuuristen käytäntöjen ja taiteen välittymisen kysymyksissä. Kulttuurihistoria tutkii ja problematisoi kulttuurisuutta ja sen rajoja ja haastaa yhteiskunnan rakenteita ja vallitsevia ajattelutapoja. Tutkimukselle on ominaista lähdeaineiston monipuolisuus sekä avoimuus uusille metodologisille ja teoreettisille haasteille.

Oppiaineessa on tehty paljon keskiajan ja uuden ajan alun sekä 1800- ja 1900-lukujen kulttuurien tutkimusta. Temaattisia vahvuuksia ovat populaari- ja mediakulttuurin tutkimus, tilan, ympäristön ja aineellisen kulttuurin tutkimus, tunteiden historia sekä sukupuolihistoria ja digitaalinen historiantutkimus. Kulttuurihistoriassa voi opiskella ja tutkia niin Suomen historiaa kuin kansainvälisiä ja globaalejakin kysymyksiä. Kulttuurihistoria kouluttaa asiantuntijoita, joilla on valmiudet toimia opetuksen, tutkimuksen ja kulttuurielämän moninaisilla kentillä.

Suomen historia

Suomen historian opiskelun tavoitteena on luoda laaja-alainen kuva oman maan historiasta. Kansainvälistyvässä maailmassa on tärkeää liittää Suomen historia laajempiin yhteyksiinsä, osaksi Euroopan ja koko maailman historiaa. ​Opinnoissa paneudutaan eri näkökulmista muun muassa arjen ilmiöiden, joukkoliikkeiden, sosiaalisen organisoitumisen, elämäntapojen ja liiketoiminnan historiaan. Suomen historian oppiaineessa on erityisesti kehitetty perhe-, sukupuoli- ja taloushistorian tutkimusta. Opiskelija voi oman harrastuneisuutensa mukaan erikoistua johonkin teemaan tai historian alueeseen opintojen alkuvaiheista lähtien. Näin hän saa valmiuksia tutkielman tekoon ja hankkii sellaista asiantuntemusta, joka auttaa sijoittumiseen työelämään. Suomen historia tarjoaa laadukasta metodiopetusta sekä työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja.

Yleinen historia

Yleinen historia on maailman historiaa. Pyrimme ymmärtämään ja selittämään yhteiskunnallista muutosta tarkastelemalla pitkäkestoisia ilmiöitä ja prosesseja, jotka usein ulottuvat nykyhetkeen asti. Tarkastelemme menneisyyttä moninäkökulmaisesti analysoimalla ilmiöiden kulttuurisia, taloudellisia, sosiaalisia ja poliittisia ulottuvuuksia. Tutkimuksen kenttä on ajallisesti ja maantieteellisesti rajaamaton, joten opiskelija voi keskittyä häntä kiinnostaviin aikakausiin ja alueisiin.

Yleinen historia on lähtökohtaisesti kansainvälistä. Oppiaineen vahvuutena on monipuolinen Euroopan ja globaalien ilmiöiden tarkastelu. Oppiaineen kolme keskeistä alaa ovat 1) liikkuvuuden, kulttuurisen vuorovaikutuksen ja monikulttuurisuuden historia; 2) tiedon ja tieteen historia; 3) ympäristösuhteen sekä ihmisten ja eläinten vuorovaikutuksen historia.

Koulutuksen tavoitteena on tuottaa kansainvälisen historian asiantuntijoita, jotka osaavat tarkastella maailmaa avarakatseisesti. He osaavat myös arvioida kriittisesti tietoa, uskomuksia ja arvoja. Opinnot auttavat ymmärtämään maailman moninaisuuden ja historian merkityksen nykypäivässä.

Koulutuksen sisältö

Arkeologia

Perus- ja aineopinnoissa annetaan pohjatiedot esihistoriallisen ja historiallisen ajan arkeologiasta sekä tutustutaan esine- ja muinaisjäännöstutkimuksen aineistoihin ja metodiikkaan. Aineopinnoissa kehitetään myös tutkimus- ja kenttätyövalmiuksia. Opiskelija tutustuu myös muinaismuistohallinnon arvopohjaan sekä juridisiin perusteisiin ja toiminnallisiin rakenteisiin.

Syventävissä opinnoissa täydennetään arkeologian perus- ja aineopinnoissa saatuja tietoja ja taitoja. Opinnoissa näkyy myös valinnaisuus. Opiskelija pääsee rakentamaan opintokokonaisuutensa itseään kiinnostavista aihealueista niin teoreettiselta kuin metodologiselta puolelta. Lisäksi kehitetään käytännön työelämä- ja kenttätyötaitoja työharjoittelun ja erilaisten arkeologisten projektien parissa.

Kulttuurihistoria

Kulttuurihistorioitsijan tutkimuskohteena on se elämän kokonaisuus, jossa menneisyyden ihmiset elivät ja jota he käsityksillään, kuvitelmillaan ja toimillaan rakensivat. Kulttuurihistoria huomioi ihmisten väliset merkitykselliset vuorovaikutussuhteet, niiden ilmenemismuodot ja muuttumisen. Kulttuuri ei siis ole vain tapoja tai kulttuurituotteita: se on syvällisempiä merkityksiä jatkuvasti luova maailma. Kulttuurihistoria onkin oma erityinen, kokonaisvaltainen näkökulma ihmisen maailmaan. Kulttuurihistorian opiskelija suorittaa joko arkeologian ja historian yhteiset perusopinnot ja/tai erilliset kulttuurihistorian perusopinnot. Aineopinnoissa opiskelija perehtyy kulttuurihistorialle ominaisiin lähestymistapoihin ja tulkintoihin. Erityistä huomiota kiinnitetään metodologisten valmiuksien lisäämiseen ja kulttuurihistorian tutkimustyön sekä kirjoittamisen harjoitteluun. Kulttuurihistorian syventävissä opinnoissa opiskelija syventää historiografisia, teoreettisia ja metodologisia valmiuksiaan. Pääpaino on pro gradu -tutkielman tekemisessä niin pienryhmätyöskentelyn kuin opinnäytteeseen nivoutuvan empiirisen, teoreettisen ja metodologisen materiaalin hallinnan kautta.

Suomen historia

Suomen historian aineopinnoissa opiskelija perehtyy eri näkökulmista Suomen historian lähestymistapoihin, lähteisiin sekä tutkimustuloksiin ja -menetelmiin. Aineopinnoissa keskitytään tutkimusmenetelmiin ja historian tietämystä syvennetään temaattisilla erikoiskursseilla. Opiskelija oppii luomaan ja välittämään uutta tietoa, ja aineopinnot suoritettuaan opiskelija osaa laatia historian lähteiden ja tutkimusten kriittistä käyttöä edellyttäviä esityksiä. Suomen historian syventävissä opinnoissa opiskelija syventää tietojaan Suomen historiasta ja kehittää tieteellisen työn edellyttämiä teoreettisia ja metodisia valmiuksia sekä saa omakohtaista kokemusta tutkimustyöstä.

Yleinen historia

Yleisen historian opetus korostaa kansainvälisyyttä ja erilaisia oppimismuotoja. Aineopinnot suoritettuaan opiskelijalla on monipuolinen käsitys historiantutkimuksen näkökulmista, menetelmistä ja lähdeaineistoista sekä ymmärrys yleisen historian tutkimuskentän laajuudesta. Hän osaa etsiä ja käyttää lähdeaineistoja. Opiskelija osaa laatia pienimuotoisia tutkielmia ja esitelmiä sekä muita kirjallisia ja suullisia esityksiä. Syventävissä opinnoissa opiskelija harjoittelee tieteellisen tiedon tuottamista. Opinnot suoritettuaan opiskelija pystyy itsenäisesti seuraamaan tieteenalan keskustelua ja käyttämään keskeisiä metodisia ja teoreettisia työvälineitä. Lisäksi hän pystyy toimimaan asiantuntijana yhteiskunnallisissa tehtävissä, jotka edellyttävät erilaisten aineistojen ja väitteiden kriittistä analysointia, eettistä arviointia ja luovuutta.

Hakeminen

Koulutukseen haetaan valtakunnallisessa yhteishaussa osoitteessa opintopolku.fi.

Tutkinto / todistus

Humanististen tieteiden kandidaatti ja filosofian maisteri

Turun yliopisto

Turun yliopisto

Turun yliopisto

Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän aktiivinen akateeminen yhteisö – kansainvälinen tutkimusyliopisto, laadukkaan suomalaisen korkeakoulutuksen tarjoaja ja kehittäjä sekä alueensa vahva suunnannäyttäjä. Vuonna 1920 perustetussa Turun yliopistossa on 7 tiedekuntaa ja 7 erillistä laitosta. Yliopistossa opiskelee n. 20...


Lue lisää oppilaitoksesta Turun yliopisto ja katso koulutustarjonta täältä

Yhteystiedot

Turun yliopisto

20014 Turun yliopisto

Arvioinnit

Arkeologia, kulttuurihistoria, Suomen historia ja yleinen historia ei ole saanut vielä yhtään arviointia. Anna oma arviointisi.

Tämäkin voisi kiinnostaa sinua...

Tee vuodesta historiallinen Alkio-opistolla!

Haluatko opiskella ja tutustua syvällisemmin Suomen ja maailman menneisyyteen? Opiskele vaikkapa historiaa, poliittista historiaa tai kulttuurihistoriaa.